Esirukous. Egyptin kristityt rukoilevat nyt parempaa tulevaisuutta ja turvallisempaa arkea.
Uusi perustuslaki luo toivoa Egyptissä
Hyökkäykset Egyptin kristittyjä ja kirkkoja kohtaan ovat kiihtyneet islamistipresidentti Mursin syrjäyttämisestä lähtien.
Teksti ja kuva Päivi Arvonen
Amnesty International ja monet muut kansalliset ja kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt sekä ihmisoikeusaktivistit ovat syvästi huolissaan Egyptin kristittyjen asemasta. Moni kristitty pelkää jo henkensä edestä.
Amnesty Internationalin mukaan islamistipresidentti Muhammed Mursin syrjäyttämisen eli heinäkuun alun jälkeen noin 200:ta kristittyjen omistamaa rakennusta vastaan on hyökätty tuhoamistarkoituksessa ja 43 kirkkoa on poltettu tai yritetty polttaa.
Viimeisin kristittyjä järkyttänyt isku tehtiin lokakuun loppupuolella. Kairon Warak-nimisellä esikaupunkialueella Pyhän Neitsyt Marian kirkon hääriemu vaihtui paniikiksi, kaaokseksi ja surujuhlaksi tuntemattomien moottoripyörällä liikkuneiden miesten tulitettua ampuma-aseilla kirkon ulkopuolella olevaa hääseuruetta. Neljä häävierasta kuoli paikan päällä, ja yksi myöhemmin sairaalassa. Kaksi kuolleista oli lapsia.
Isku tuomittiin laajasti. Egyptin viranomaiset ilmoittivat pian iskun jälkeen pidättäneensä neljä ihmistä iskusta epäiltynä.
– Iskun tarkoituksena on levittää eripuraa Egyptin kristittyjen ja muslimien välille, Neitsyt Marian kirkon kirjastonhoitaja Essam Iskader kertoi tiedotusvälineille.
Kristittyjen muuttoaalto ulkomaille on kiihtynyt tammikuun 2011 vallankumouksesta lähtien.
– Haluaisin muuttaa pois Egyptistä, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Pelkään oman ja lasteni hengen puolesta, sanoo kristitty kairolainen pienyrittäjä Ayman Girgis.
Girgis omistaa pesulan Kairon keskustassa. Pesulan seinällä on krusifiksi ja haalistunut kuva Egyptin koptikirkon edellisestä johtajasta paavi Shenouda III:sta.
– Minulla on asiakkaina sekä kristittyjä että muslimeja. Egyptin kristityt ja muslimit ovat aina tulleet hyvin toimeen keskenään. Nyt ääri-islamistit yrittävät rikkoa hyvät välit, Girgis sanoo.
Byrokratia kirkkojen rakentamis- ja korjauslupa-asioissa on ollut Egyptin kristittyjen murheena pitkään. Voimassa olevan lain mukaan jokaiseen kirkkorakennuksen korjaukseenkin on saatava lupa valtiolta.
Egyptin perustuslakia valmisteleva 50 jäsenen komitea on esittänyt perustuslakiin muutosta uskonnollisten rakennusten lupakäytäntöihin. Esityksen mukaan lupia uskonnollisen rakennuksen rakentamiseen tai korjaamiseen ei enää tarvittaisi.
Komitea esittää myös muutosta, joka sallisi uskonnon harjoittamisen vapauden kaikkien uskontojen edustajille. Nykylainsäädännön mukaisesti uskonnon julkinen harjoittamien ja uskonnollisten rakennusten rakentaminen on mahdollista vain muslimeille, kristityille ja juutalaisille.
– Muutos olisi huikea edistysaskel kristityille. Kirkkojen rakentaminen on voinut kestää lupaprosessin hitauden vuoksi jopa kymmenen vuotta, Girgis sanoo.
Egyptin valtio on luvannut maksaa kaikkien viime kuukausina tuhottujen ja vaurioituneiden kirkkojen korjaus- ja jälleenrakennuskulut. Tieto ilahduttaa kristittyjä. Moni kuitenkin esittää myös tiukkaa kritiikkiä valtiota vastaan erityiseksi siksi, ettei valtio ole määrännyt turvallisuusjoukkoja suojelemaan kirkkorakennuksia.
Heinäkuun alussa syrjäytettyä presidentti Mursia tukevat islamistit syyttävät kristittyjä armeijan johtajan ja vallankaappauksen tukemisesta. Koptikirkon johtaja paavi Tawadros II oli näkyvästi mukana tiedotustilaisuudessa, jossa armeijan johtaja, puolustusministeri Al Sisi ilmoitti kansalle presidentin syrjäyttämisestä.
Lisätietoja Amnesty Internationalin vetoomuksesta www.amnesty.fi/vetoomukset.
Jaa tämä artikkeli: