Uusi uljas järjestelmä
Uusi jäsentietojärjestelmä siirtää kirkon jäsentiedot nykyaikaan. Näin kertoo kirkkohallituksen tiedote. Järjestelmässä ei olekaan kuin yksi vika. Se ei toimi. Ei mennyt tämäkään hanke ihan niin kuin Strömsössä, vaikka siitä kuinka myönteisesti tiedotettaisiin. Joskus kirkon touhu muistuttaa Ylioppilaslehden journalismia. Vaikka oikeitakin ongelmia riittäisi, uusia pitää päästää tahallaan housuun.
Uusi järjestelmä, kutsumanimeltään Kirjuri, otettiin asteittain käyttöön vuodenvaihteeseen mennessä. Alkuperäisestä aikataulusta ei oltu myöhässä kuin vuoden. Suurimpien seurakuntien keskusrekisterien johtajat kirjasivat helmikuun alun kokouksessaan noin 30 ongelmakohtaa, jotka Kirjurissa mättävät.
Toistaiseksi pahimmat tavallisia seurakuntalaisia koskevat ongelmat liittyvät palvelujen hitauteen. Esimerkiksi Helsingissä jonossa on monen sadan virkatodistuksen tilaukset. Pahimmilta katastrofeilta on toistaiseksi vältytty lähinnä siksi, että henkilökunta ponnistelee hartiavoimin ylitöissä, ettei papereihin eksy virheellisiä tietoja. Voi kuvitella, mitä seuraisi, jos esimerkiksi perunkirjoitukseen tarvittavaan todistukseen ilmestyisi väärä perillinen tai joku oikea puuttuisi.
Pieneltä osin Kirjurin ongelmat liippaavat tätäkin lehteä. Sen osoitteisto päivitetään pääosin jäsentietojärjestelmästä. Onneksi virheet tältä osin eivät ole olleet suuria saati kohtalokkaita. Joitakin kymmeniä lehtiä on mennyt väärään osoitteeseen.
Aikoinaan Tuntemattoman sotilaan Hietanen ei kaivannut syyllisiä vaan Lahtista ja konekivääriä. Ei Kirjurinkaan kohdalla syyllisiä tarvita, vaan toimivaa järjestelmää. Silti sopii kysyä ihan vastaistakin varten, missä kohtaa hankkeessa on sössitty.
On turha syyttää resurssien vähäisyyttä. Isoon hankkeeseen lähdettäessä ei päättäjiä saa harhauttaa lupaamalla liian helpolla syntyvää yhdeksää hyvää ja kymmentä kaunista. Hallintokulttuuria on muutettava niin, ettei virkamiesten keskinäinen kähinä haittaa tulosten syntymistä. On kuultava herkällä korvalla varsinaisten käyttäjien kokemuksia ja huolia eikä kuitata niitä ylimielisellä puheella muutosvastarinnasta. Kirkon keskushallinnon monimutkaisilla käytävillä leijuva tunkkainen ilmapiiri kaipaa tuuletusta.
Seppo Simola, päätoimittaja
seppo.simola@evl.fi
Jaa tämä artikkeli: