Vaatekauppaa Narinkkatorilla
Simonkentällä, Scandic-hotellin paikalla, sijaitsi juutalaisten narinkkatori eli käytettyjen vaatteiden tori vuosina 1876–1929.
Aikaisemmin narinkkatoria oli pidetty Pohjoissatamassa ja sen jälkeen Kruununhaassa, Suomen Pankin tulevalla tontilla.
Ruotsin vallan aikana juutalaiset eivät saaneet lainkaan asua Suomessa. Autonomian aikana heitä muutti maahan Venäjän armeijan joukoissa, ja heille annettiin lupa jäädä tänne palveluajan päätyttyä. Tekstiiliala oli yksi harvoista juutalaisille sallituista elinkeinoista.
Narinkka-sana juontaa venäjän na rynke -ilmaisusta eli ”torilla”. Vaatenaulakkoa tarkoittava narikka johtuu samasta sanasta.
– Käytettyjä vaatteita ostettiin herrasväeltä, kunnostettiin ja myytiin työväestölle. Vaatteet olivat hyvin tehtyjä ja kestäviä, kysyntää riitti ja kauppa kannatti, Helsingin kaupunginmuseon tutkija Tuomas Myrén kertoo.
Kuvan etualalla nojailee miehiä. Hevoskärryistä myydään Siltasaaressa sijainneen E.W. Saleniuksen kivennäisvesitehtaan virvokkeita.
Alempana rinteessä, näkymättömissä, sijaitsee Turun kasarmin rakennuksia. Niistä on jäljellä kasarmin talousrakennus, entinen linja-autoasema. Kuvan keskellä erottuu Henrikin Esplanadin – nykyistä Mannerheimintietä – lehmuksia ja vaalea liikerakennus nykyisen Sokoksen paikalla. Myös 1902 valmistuneen Kansallisteatterin katto häämöttää.
Jaa tämä artikkeli: