Vahvuudet ja heikkoudet esiin
Itsetuntemuksen pyörä. Enneagrammia auttaa tutustumaan oman persoonan piirteisiin. – Itsetuntemuksen kehittäminen on välttämätöntä, kun ihminen etsii avaimia itsensä kehittämiseen tai omien hankalien asioidensa käsittelyyn, Leila Valtonen sanoo.

Itsetuntemuksen pyörä. Enneagrammia auttaa tutustumaan oman persoonan piirteisiin. – Itsetuntemuksen kehittäminen on välttämätöntä, kun ihminen etsii avaimia itsensä kehittämiseen tai omien hankalien asioidensa käsittelyyn, Leila Valtonen sanoo.

Vahvuudet ja heikkoudet esiin

Leila Valtonen rohkaisee ihmisiä katsomaan peiliin armollisesti.

Teksti Salla Korpela
Kuva Esko Jämsä
Piirros Tiina Vesterinen

Taas Kaisa sanoi noin! Liisa kyllä hoitaa homman, häneen voi aina luottaa. Mitähän kivaa Jouko tänään keksii? Onneksi Katri huolehtii, kun muilla menee huonosti. En voi sietää löperöintiä keneltäkään, vähiten itseltäni.

Teemme jatkuvasti tämäntapaisia havaintoja omasta ja toistemme käytöksestä. Kun sama piirre alkaa toistua, se hahmottuu mielessämme osaksi ihmisen pysyvää persoonallisuutta.

Yksi laajimmalle levinneistä ja käytetyimmistä persoonallisuuksien ymmärtämisen ja hahmottelun järjestelmistä on enneagrammi. Siinä ihmisten persoonallisuudet ryhmitellään ympyrän kehälle yhdeksään erilaiseen tyyppiin.

– Tutustuin enneagrammiin parikymmentä vuotta sitten sattumalta saksalaisen tuttuni kautta, kertoo psykoterapeutti, enneagrammiohjaaja ja ohjaajien kouluttaja Leila Valtonen.

– Kävi ilmi, että tämä siihen saakka Suomessa tuntematon tapa jäsennellä ihmisten persoonallisuuksia on laajasti käytössä hengellisissä perinteissä, työyhteisöjen kehittämisessä ja terapiassa eri puolilla maailmaa

Enneagrammilla on pitkät, joskin osin selvittämättömät juuret länsimaisessa sielunhoidon ja sielullisten ilmiöiden ymmärtämisen historiassa. Esimerkiksi Dante Alighierin Jumalaisen näytelmän helvetin eri kerroksissa kärvistelevät syntiset voidaan tulkita enneagrammin tyyppien kuvauksina. Enneagrammi ei ole oppi eikä terapiasuuntaus, vaan työkalu monenlaiseen käyttöön. Se ei ole sitoutunut mihinkään uskontoon eikä katsomusperinteeseen.

Enneagrammin tyypit ovat suhteessa toisiinsa: kehän vierekkäiset tyypit muistuttavat jossain määrin toisiaan, ja kuviosta löytyvät myös kunkin tyylin kasvu- ja taantumasuunnat.

– Kyse on ennen muuta siitä, miten erilaiset ihmiset havainnoivat maailmaa, millaisten silmälasien kautta he sitä katsovat, Leila Valtonen toteaa.

Tämä havainnoinnin ja toimintamallien summa on sekä synnynnäisten ominaisuuksien että varhaisen lapsuuden selviytymisstrategioiden tulosta. Samansuuntaisista reagointi- ja toimintatavoista tulee ennen pitkää elämäntapa ja osa meidän olemustamme. Täydellisyyttä tavoitteleva tekee sitä kaikilla elämänalueilla. Auttavainen löytää aina apua tarvitsevia. Johtaja ottaa johdon käsiinsä ennen kuin kukaan huomaa sitä kaivatakaan. Visionääri näkee hankalissakin tilanteissa mahdollisuuksia, jotka jäävät muilta huomaamatta. Kun jokainen tuo yhteisön ja koko yhteiskunnan käyttöön parhaat kykynsä, todellisuudesta hahmottuu monipuolinen kuva ja käytössä ovat monenlaiset keinot yhteisen hyvän edistämiseen ja ongelmien selvittämiseen.

Enneagrammiajattelun mukaan persoonallisuuksien vahvat piirteet ovat yhtä hienoja ja tarpeellisia ominaisuuksia, mutta yliviljeltyinä ja väärässä paikassa ne tuottavat ongelmia. Tietynlainen vahva havainnointi synnyttää myös sokeita pisteitä – asioita, joiden näkeminen, ymmärtäminen ja sietäminen on vaikeaa. Innostuva ei malta keskittyä puurtamaan. Hyvä kuuntelija ja ymmärtäjä unohtaa omat tavoitteensa. Täydellisyyteen pyrkivä vihastuu omista ja muiden vähäisistäkin virheistä. Auttajasta tulee marttyyri.

Varjopuolien kohdalla puhutaan ”synneistä” tai ”kuolemansynneistä”, joilla tarkoitetaan sellaisia yliviljeltyjä ominaisuuksia, jotka estävät ihmistä elämästä täyttä elämää, kokemasta rakkautta ja iloa ja saavuttamasta tavoitteitaan. Niiden tiedostaminen ja tietoinen pyrkiminen kasvusuuntiin voi auttaa tasapainottamaan elämää, parantamaan ihmissuhteita ja tuottamaan hyvää oloa sekä ihmiselle itselleen että hänen läheisilleen.

– Me ihmiset olemme monitahoisia ja monella tavalla vajavaisia, ja sitä on myös meitä ympäröivä todellisuus. Persoonallisuuksien hahmottaminen auttaa näkemään, että vaikka pyrimme hyvään, jokainen kamppailee omien vammojensa ja vaikeuksiensa kanssa. Parhaimmillaan tämä auttaa meitä sietämään ja suvaitsemaan toisiamme ja todellisuutta, Leila Valtonen summaa.

Kenenkään ei tarvitse yrittää olla erilainen kuin on, mutta tilanteissa, joissa huomaa toimivansa tuhoisasti, voi yrittää toimia toisin kuin selkäytimestä lähtevä impulssi ohjaa. Tähän voi saada myös tukea esimerkiksi vertaisryhmistä tai terapiasta.

Oman tyypin voi löytää erilaisten enneagrammityyppeihin liittyvien kysymysten, tarinoiden ja luonnehdintojen kautta. Joiltakin se käy helposti, toiset joutuvat hakemaan omaansa pitempään. Oman tyypin tunnistaminen on aina ihmisen oma asia, sitä ei voi ulkopuolinen tehdä. Apuvälineeksi löytyy kirjoja, nettisivuja ja kursseja.

Toisinaan julkisuudessa asiasta tehdään viihdettä ja tyypit esitetään karikatyyreinä, jolloin enneagrammiajattelun syvyys katoaa.

– Jokaisessa meistä on kaikkien tyyppien ominaisuuksia, eikä enneagrammi riitä kuvaamaan ihmisten ainutkertaista persoonallisuutta tyhjentävästi, Leila Valtonen sanoo.

– Sitä paitsi me muutumme koko ajan. Valintoja ei myöskään kannata tehdä tyyppien mukaan, ei töissä eikä ihmissuhteissa. Töissä kannattaa valita osaamisen ja työtaitojen mukaan, ihmissuhteissa esimerkiksi tykkäämisen mukaan.

Taipumus tyypitellä istuu kuitenkin meissä ihmisissä tiukassa, ja teemme sitä joka tapauksessa. Tietoinen, syvälle ulottuva tyypittelyn systeemi ja sen pohjalta syntyvä ymmärrys voi olla hyödyllistä.

Entä sitten? Mitä tällä tiedolla tehdään? Enneagrammissa kyse on ensi sijassa itsetuntemuksen apuvälineestä. Itsetuntemuksen kehittäminen on puolestaan välttämätöntä, kun ihminen etsii avaimia itsensä kehittämiseen tai omien hankalien asioidensa käsittelyyn.

– Enneagrammi ei ratkaise mitään, mutta se voi olla voimakas havahduttaja. Voi olla helpottavaa ymmärtää, että reagoi tietynlaisiin tilanteisiin aina samalla tavalla automaattisesti, olipa se hyväksi tai ei. Tällaisten oivallusten jälkeen voi alkaa tehdä tietoisempia valintoja ja tasapainottaa elämää, Leila Valtonen sanoo.

Kun hahmottaa, millaiset hyvät ja huonot persoonallisuuden piirteet kuuluvat samaan pakettiin, voi ymmärtää paremmin myös läheistensä tapaa ajatella ja toimia. Meitä on tosiaan moneksi, ja normaalin, hyvän ja kauniin piiriin mahtuu paljon – myös sellaista, mikä on minulle itselleni vierasta.

– Kursseilla ja koulutuksissa hauskinta ja myös koskettavinta on kuunnella ihmisten tarinoita siitä, millaista on elää juuri oman tyyppinsä nahoissa, Valtonen sanoo.

– Tarinoiden eläytyvä ja hyväksyvä kuuntelu auttaa hyväksymään sekä itsemme että toinen toisemme.

Lisätietoa: www.enneagrammia.fi
Jutta Saanila: Läsnäilo: itsetuntemus ja enneagrammi (Minerva 2012),
Seija Taivainen: Mistä on hyvät tyypit tehty (Päivä 2011),
Leila Valtonen & Olli Valtonen: Yhdeksänkulmainen peili (Kirjapaja 1996),
Renee Baron, Elizabeth Wagele: Yhdeksän hyvää tyyppiä: enneagrammi itsetuntemuksen ja kanssakäymisen oppaana (Atena 1996)

Jaa tämä artikkeli: