Kätilöopistolla. Raskaudenkeskeytyksiä tehdään kaikissa HUS:n naistentautien yksiköissä. Helsingissä abortteja tehdään eniten Kätilöopistolla.
Vaikea päätös
Aborttilakia halutaan tiukentaa, vaikka aborttien määrä on laskussa.
Teksti Tuija Pyhäranta
ja Tommi Sarlin
Kun ” Sanna ” oli 16-vuotias, hän huomasi olevansa raskaana.
– Olin ihastunut poikaan, jonka kanssa olimme olleet samalla yläasteella, ja olimme harrastaneet seksiä muutamia kertoja. Käytimme yleensä ehkäisyä, mutta muutaman kerran se unohtui.
– Teininä ei paljon ajatellut seurauksia. Olin todella ihastunut ja annoin vaan mennä.
Kuukautisten jäätyä Sanna teki raskaustestin. Tulos oli positiivinen.
– Olin aivan kauhuissani.
Sanna asui kotona ottovanhempiensa ja siskonsa kanssa ja oli juuri aloittanut lukion.
Tilanteen sekavuutta lisäsi se, että Sannan oma biologinen äiti oli synnyttänyt Sannan 16-vuotiaana ja antanut adoptoitavaksi.
– Tuli hirveä syyllisyys, että enhän minä voi olla sellainen luuseri, joka tekee abortin.
Vaikka Sanna ensin leikitteli ajatuksella, että synnyttäisi lapsen, hän ei koskaan harkinnut sitä tosissaan. Kun Sanna kertoi raskaudesta ihastukselleen, vastaus oli tyly.
– Poikaa ei paljon kiinnostanut. Hän sanoi, että tee mitä teet.
Abortteja tehtiin viime vuonna yhteensä 10 060, mikä oli vähemmän kuin kertaakaan tällä vuosituhannella. Tämä tekee 8,6 aborttia tuhatta hedelmällisyysikäistä naista kohden. Aborttien määrä väheni liki kuusi prosentti edellisvuodesta.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan erityisesti alle 20-vuotiaiden aborttien määrä on vähentynyt merkittävästi. Viime vuonna se oli 10,9 keskeytystä tuhatta vastaavanikäistä kohden. Tämä on yhtä paljon kuin 1990-luvun puolessa välissä, jolloin keskeytysluvut olivat matalimmillaan sitten vuoden 1970 aborttilain voimaantulon jälkeen.
Valtaosa, eli liki 92 prosenttia, aborteista tehdään sosiaalisista syistä. Näissä tapauksissa esimerkiksi perhesuhteet, työtilanne, asuminen tai tulevaisuuden suunnitelmat vaikuttavat ratkaisuun. Lähes 92 prosenttia raskaudenkeskeytyksistä tehtiin ennen 12. täyttä raskausviikkoa. Pohjoismaista vähiten abortteja tehdään Suomessa.
Sannan abortti tehtiin Naistenklinikalla, jonne hän meni yhdessä vanhempiensa kanssa. Lääkäri suhtautui nuoren naisen päätökseen asiallisesti.
– Kukaan ei yrittänyt käännyttää. Lääkäri oli empaattinen ja hoiti oman hommansa.
Toimenpide tehtiin nukutuksessa. Muutaman tunnin päästä pääsi kotiin.
– Oli helpotus, kun se oli nopeasti ohi, ja pääsin jatkamaan elämääni. Kyllä se kulki kuitenkin ajatuksissa mukana vielä pitkään.
Sannasta ajatus siitä, että lääkäri olisi kieltäytynyt tehtävästä, kuulostaa kammottavalta.
– Olin niin nuori, ja asia oli minulle arka.
Sanna peräänkuuluttaa miesten vastuuta ja ehkäisyvalistusta.
– Ei silloin eikä sen jälkeenkään ole tullut vastaan miehiä, joita paljon kiinnostaisi ehkäisy. Eivät miehet joudu siitä vastuuseen.
Nyt Sanna on 29-vuotias pienen lapsen äiti ja sosiaalialan ammattilainen. Nuorena tekemäänsä päätöstä hän ei kadu.
– Ennen äidiksi tuloa täytyy olla elämä balanssissa. Täytyy tuntea omat voimavarat ja psyyke.
Äidiksi ryhtyminen 16-vuotiaana olisi muuttanut elämän suuntaa.
– En usko, että olisin tässä missä olen nyt. Ei virheestä pidä joutua maksamaan niin kovaa hintaa.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on kolme lakiehdotusta, joissa halutaan tiukentaa lakia raskauden keskeyttämisestä. Esitysten taustalla on pääasiassa kristillisdemokraatteja ja perussuomalaisia sekä kaksi keskustalaista kansanedustajaa.
Leena Rauhalan (kd.) ja Mika Niikon (ps.) ehdotuksissa esitetään, että lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten tulisi saada vakaumukseensa vedoten kieltäytyä abortin tekemisestä.
Peter Östmanin (kd.) ehdotuksessa ehdotetaan kumottavaksi pykälä, jonka mukaan raskaus voidaan keskeyttää sikiön vammaisuuden perusteella aina 24. raskausviikon loppuun. Ehdotuksen mukaan abortin ehdotonta takarajaa tulisi laskea vähintään 20. raskausviikkoon.
Johtaja Heikki Pärnäsen mukaan Suomen Lääkäriliitto ei ole ottanut kantaan lakiehdotuksiin. Keskustelussa abortissa risteävät lääkärin virkavelvollisuudet, vakaumus ja kansalaisen oikeudet. Lääkärin tulisi ensisijaisesti valita tehtävä, jossa eettistä ristiriitaa ei tule.
– Käytännössä vakaumusta on pystytty kunnioittamaan ilman kansalaisten oikeuksien loukkaamista, Pärnänen kertoo.
Jaa tämä artikkeli: