Istumassa 60-vuotias Sorn Oun, joka on tehnyt vapaaehtoistyötä neljä vuotta, seisomassa vapaaehtoistyön koordinaattori Bun Sampov HelpAge Internationalista. Järjestö on Kirkon ulkomaanavun yhteistyökumppani. Kuva: Aila Alarotu
Vain vahvat selvisivät
Suomalaiset pyyhkivät hikeä Prey Tauchin kylän pagodassa lähellä Battambangin kaupunkia Kambodžassa. Olo on kuin saunassa, jossa on polteltu pari pesällistä.
Ilma seisoo, vaikka läpivedolle on jätetty mahdollisuus. Seiniä ei ole. Katto lepää pylväitten varassa. Mitäpä seinillä, kun lämpötila pysyttelee yli 20 asteessa ympäri vuoden.
Pagoda on buddhalaisten pyhä paikka, joten jalkineet on jätetty ulkopuolelle. Lattialla istumisen malli on paras katsoa paikallisilta vanhuksilta. Olisi epäkohteliasta näyttää jalkapohjat.
Vanhus jo 55-vuotiaana
Nelisenkymmentä ihmistä, pääasiassa naisia, on kokoontunut kertomaan ulkomaalaisille elämästään. Monen olalla roikkuu khmerien ruutuhuivi. Siihen pyyhkäistään joskus kaljua päätä.
Perinteen mukaan lesket ajavat hiuksensa. Paljas pää on myös helpompi pitää puhtaana. Eivät kotiudu syöpäläiset hiuksiin.
Kylän vanhimmat asukkaat eivät oikeastaan ole erityisen vanhoja. Paikallisen mittapuun mukaan 55-vuotias on jo vanhus. Eikä ihme, sillä ihmiset eivät ole päässeet helpolla. He näyttävät parikymmentä vuotta vanhemmilta kuin ovat.
”Nuoret eivät ymmärrä, miten me olemme kärsineet”, sanoo Chea Nhoep. Hän viittaa vuosiin 1975–1979, jolloin vallassa oli punaisten khmerien johtaja Pol Pot.
Pol Potin ja hänen kannattajiensa tavoite oli kommunistinen talonpoikien vallankumous. Sitä ajettiin kiihkomielisesti. Se joka osasi entisen siirtomaahallitsijan kieltä ranskaa, se jolla oli silmälasit tai se jonka kädet eivät olleet ruumiillisen työn kovettamat, oli vallankumouksen kannalta turha. Hänet voitiin tappaa. Sitä ennen häntä kidutettiin.
”Raskainta on, kun jotkut nuoret sanovat ettei mitään Pol Potin aikaa ole ollutkaan.”
Punakhmerit antoivat aseita jo kymmenvuotiaille. Lapset huusivat kuorossa iskulauseita. Niiden viesti oli, että vain nuorissa on voima ja tulevaisuus.
Lapset ja nuoret käännettiin vanhempiaan vastaan ja yllytettiin omaistensa ilmiantajaksi.
Nyt pagodaan kokoontuneet naiset olivat tuolloin 25–45-vuotiaita. Monet heidän ikätovereistaan tapettiin tai he kuolivat nälkään tai nälän aiheuttamiin sairauksiin. Tiedot kuolleista vaihtelevat, mutta monet lähteet arvelevat määrän kahdeksi miljoonaksi.
Raskas työ, hirveä nälkä
Kahdeksanvuotiaat ja sitä vanhemmat lapset pakotettiin ruumiilliseen työhön, pienemmät tapettiin. Koulut oli lakkautettu ja väestö pakkosiirretty maaseudulle. Rahaa ei käytetty.
”Pagodat tuhottiin tai muutettiin vankiloiksi”, kertoo Chea Nhoep.
”Keskellä päivää sai annoksen riisiä, mutta siinä oli kaikki. Välillä jouduimme keräämään hedelmiä, mutta niitä ei saanut syödä.”
”Meillä oli koko ajan hirveä nälkä. Silti piti pystyä raskaaseen työhön riisipellolla aamuvarhaisesta iltamyöhään.”
”Olin nuori ja voimakas ja selviydyin. Ne, jotka kuolivat, heitettiin joukkohautaan. Tuntui pahalta, kun heitä ei voinut haudata rauhassa.”
Bun Sampov on nykyään vapaaehtoistyön koordinaattori. Punakhmerien aikana hän oli lapsi.
”Äiti varasti minulle papaijan, mutta varkaus huomattiin. Jouduin katsomaan, kuinka hänet sidottiin ketjuihin ja häntä lyötiin. Äiti oli kahleissa viikon. Yhdestä papaijasta.”
Lapset vailla vanhempiaan
Suomessa työuria halutaan pidentää. Kambodžalaisessa mallissa työura kestää kuolemaan saakka. Eläkkeitä tai vanhuspalveluita ei ole. Ennen lapset pitivät huolen vanhemmistaan. Toisin on nyt.
”Minulla on hoidettavana viisi lapsenlasta”, kertoo 62-vuotias isoäiti.
”Lasten vanhemmat ovat eronneet, eivätkä hoida jälkikasvuaan.”
Kolmasosa 60 vuotta täyttäneistä naisista on lastenlastensa huoltaja. Monen lapsen vanhemmat ovat joko töissä ulkomailla tai kuolleet.
Tuntuu kohtuuttomalta, että hirmuhallinnosta elossa selvinneet köyhät naiset eivät vieläkään saa levollista vanhuutta. Lapset on ruokittava, koulupuku ja koulutarvikkeet maksettava. Onneksi koulu on ilmainen.
Ihmiset huolehtivat toisistaan
Prey Tauchin kylässä mennään kuitenkin parempaa kohti. Kylän johtaja Thiet Bua Thay on syystäkin ylpeä. Riisipankin ansiosta perheillä on nyt enemmän ruokaa. Osakkaat antavan yhteiseen varastoon 50 kiloa riisiä ja tarvittaessa he voivat lainata 100 kiloa, mutta takaisin tulee tuoda 120 kiloa. Järjestelmä tasaa erisuuruisia satoja. Varastossa riisi säilyy suojassa esimerkiksi rotilta.
Vanhusten omasta järjestöstä voi lainata lehmän. Kun lehmä poikii, ensimmäinen vasikka luovutetaan järjestölle, josta sen saa joku muu. Kun lehmä poikii toisen kerran, vasikan saa pitää itse.
Vapaaehtoinen kyläläinen auttaa sairaanhoidossa. Hän kiertää viidessä eri kylässä katsomassa niitä, jotka eivät itse pääse hoitoon. Samalla kartoitetaan avun tarvetta.
Pagodaan kokoontuneet vakuuttavat, että kylän kehittämishankkeet ovat lisänneet yhteishenkeä.
”Pidämme nyt paremmin huolta toisistamme.”
”Ennen olin yksin, mutta nyt tunnen kuuluvani yhteisöön”, vakuuttaa moni paikalla oleva.
Juttelen ja siivoan
”Keitän ruokaa, juttelen, siivoan ja pilkon puut”, kertoo Sorn Oun, 60-vuotias vapaaehtoistyöntekijä, joka on auttanut muita jo neljä vuotta. Tällä kertaa hän on katsomassa 65-vuotiasta Chet Khopia, joka joutui onnettomuuteen.
”Humalainen moottoripyöräilijä ajoi päälleni. Kaaduin, enkä ole päässyt pitkään aikaan liikkumaan kotoa mihinkään.”
”Eniten surettaa, kun en ole päässyt onnettomuuden jälkeen pagodaan. Siellä tapaisin muita ihmisiä. Nyt joudun olemaan paljon yksin.”
Rouvan tytär sairastaa aidsia. Tytär suree kyyneleet silmissä, kun ei pysty entiseen tapaan auttamaan äitiään.
”Ennen tein äidille ruokaa ja pesin pyykit. Nyt sairaana olen huonossa kunnossa, enkä ole jaksanut. Lääkkeillä on huonoja sivuvaikutuksia. En ole pystynyt etsimään töitäkään.”
Näillä ihmisillä ei olisi rahaa lääkkeisiin. Onneksi kaikista köyhimmät saavat Kambodžassa ilmaisen sairaanhoidon ja lääkkeet.
Terapian tarvetta
Kambodžan sisällissota päättyi rauhansopimukseen vasta 1991. Raskain vaihe oli Pol Potin aika, joka päättyi 34 vuotta sitten. Kaikki yli 40-vuotiaat muistavat nuo ajat.
Osa kansasta oli uhreja, osa kiduttajia. Nyt kaikkien on kuitenkin yritettävä unohtaa mennyt ja tulla toimeen toistensa kanssa.
Terapautteja ei ole, mutta yksi järjestö tekee sovittelutyötä. Entinen kiduttaja kertoo tarinansa videolle, samoin kidutettu. Näin jatketaan pitkään, kunnes osapuolet ehkä pystyvät tapaamaan toisensa kasvoista kasvoihin.
Parempi arki vanhuksille
Yhteisvastuukeräyksen ulkomaisena kohteena tänä vuonna ovat vanhukset Kambodžassa. Tavoitteena on parantaa erityisesti syrjäkylien vanhusten arkea kehittämällä köyhää maaseutua.
Kylissä tarvitaan kaivoja, kunnollisia saniteettitiloja ja kouluja. Tarvitaan myös kunnon teitä, puhdasta vettä, vesivarastoja ja toimeentulomahdollisuuksia.
Ilmastonmuutos vaikuttaa siten, että vuosisatoja käytössä olleet kylvö- ja korjuuajat eivät enää pädekään.
Ilmastonmuutos vaatii kouluttautumaan, oppimaan uudenlaisia viljelymenetelmiä ja uusia riisilajikkeita.
Toiminta on pitkäjänteistä. Kyläläiset saavat neuvoja ja mallin, mutta he vastaavat toiminnasta itse. Kaikki onnistuneet hankkeet auttavat myös vanhuksia.
--------------------------------------------------------------------------------
Kambodža
asukkaita noin 15 miljoonaa
khmerejä 90 %
vietnamilaisia 5 %
kiinalaisia 1 %
muita 4 %
kielet
khmer 95 %
ranskaa, englantia
uskonto
buddhalaisia 96,4 %
muslimeja 2,1 %
muita 1,3 %
eliniän odote 63 vuotta (miehet 61 v, naiset 66 v)
HIV/AIDS 0,5 prosentilla väestöstä
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteisvastuukeräys alkaa sunnuntaina 3.2.
Voit lahjoittaa rahaa pankkitilille:
Nordea FI16 2089 1800 0067 75
Pohjola-Pankki FI14 5000 0120 2362 28
Sampo FI81 8000 1600 0516 51
Handelsbanken FI81 3131 1000 4651 24
Aktia FI82 4055 0010 4148 41
Ålandsbanken FI53 6601 0002 2825 80
Viitenumeroksi oman seurakuntasi viitenumero:
Espoonlahti 308058
Leppävaara 308294
Olari 308414
Tapiola 308579
Tuomiokirkkoseurakunta 308184
Kauniainen 308210
.
Voit soittaa lahjoituspuhelimeen
p. 0600 1 7010 (hinta 10,18 e/puhelu+pvm)
p. 0600 1 7020 (hinta 20,12 e/puhelu+pvm)
Voit ilmoittautua yhteisvastuukerääjäksi tai arkienkeliksi, lahjoittaa rahaa keräyslippaaseen tai osallistua erilaisiin keräyksen hyväksi järjestettäviin tilaisuuksiin.
Jaa tämä artikkeli: