Väitellään: Äitipuolen on ansaittava asemansa, Minna Murtorinne-Lahtinen!
Kasvatustieteilijä Minna Murtorinne-Lahtinen on tutkinut äitipuolien elämää.
Nykyaikaisista äitipuolen malleista on pulaa.
– Ryhdyin kirjoittamaan tutkimukseeni pohjautuvaa kirjaa Hyvä paha äitipuoli siksi, että tarvitaan uusia malleja olla äitipuoli. Lehdistä ja muusta mediasta voi löytää kertomuksia erilaisista tavoista olla äitipuoli, mutta silti aivan liian usein mieleen tulevat vanhat sadut ja tarinat. Ne voivat olla keskenään ristiriitaisia ja vahingoittaa käsitystä äitipuolena olemisesta. Satujen ilkeästä äitipuolesta ei ole esikuvaksi.
Äitipuolen on ansaittava asemansa.
– Paljon riippuu siitä, asuvatko äitipuoli ja lapsi pääasiassa yhteisessä kodissa vai tapaavatko he harvemmin. Moni äitipuoli ottaa uuden tehtävänsä hyvin tosissaan ja näkee vaivaa uusperheensä eteen. Hän preppaa lasta kokeisiin, vie harrastuksiin, leipoo pullaa. Kun suhde vakiintuu, sitä ei enää tarvitse ansaita tekemisillä.
Aikuiset päättävät, ketkä kuuluvat lapsen perheeseen.
– Vaikka aikuinen ajattelisi, että samaan ruokakuntaan kuuluvat ja yhdessä asuvat ihmiset ovat perhe, lapsi ei välttämättä ajattele niin. Jokaisella perheenjäsenellä on erilainen käsitys siitä, mikä perhe on ja ketkä siihen kuuluvat. Lisäksi perhekäsitys usein muuttuu ajan mittaan.
– Äitipuolen ja lapsen suhde on kahden kauppa. Alkuvaiheessa äitipuoli ei useinkaan kuulu lapsen perheeseen. Tunnesuhteet ovat ratkaisevia, ja niinpä kissa tai koira voi kuulua lapsen perheeseen, mutta äitipuoli ei. Vasta kun eletään yhdessä ja opitaan tuntemaan ja saadaan yhteisiä kokemuksia, äitipuoli voi solahtaa perheeseen.
Äitipuolen kannattaa ryhtyä kaverivanhemmaksi.
– Kun puhun kaverivanhemmasta, en tarkoita, että pitäisi heittäytyä lapsen kaveriksi ja unohtaa aikuisuus. Jos biologinen äiti on vahvasti mukana lapsen elämässä, voi olla luontevaa, että äitipuoli on lapsen viikonloppuystävä. Kaverivanhempi ei ole yksin vastuussa lapsesta, vaan vanhemmuutta jaetaan lapsen isän kanssa.
Äitipuoli ja biologinen äiti kadehtivat ja kyräilevät toisiaan.
– Äitipuoli ja biologinen äiti kokevat toisensa usein uhkaksi, koska meidän kulttuurissamme lapsella ei voi olla kahta äitiä. Äitipuolet kertovat, että äidit mustamaalaavat ja syyttävät heitä esimerkiksi perheenrikkojiksi, vaikka he eivät olisi olleet millään tavalla osallisena erossa. Jaetusta vanhemmuudesta ja siitä, että lapsella on vanhempia enemmän kuin kaksi, on vähän tietoa. Moni äiti on niin tottunut huolehtimaan lapsistaan, että se ulottuu myös uusperheeseen. Jatkuva asioihin puuttuminen taas voi häiritä äitipuolta, ja hän voi kokea sen kiusaamisena.
Jaa tämä artikkeli: