Väitellään: Kiireinen ehtii enemmän, Tarja Seppälä!
Kiireenkesyttäjä laukaisee oman hoppunsa venyttelemällä.
Joillakin on aina niin kiire, ettei ole varaa yllätyksille.
– Kiire on tunnetila, jossa suhde aikaan on jännitteinen. Joillakin kiireen tunne tulee siitä, ettei tiedä, mitä pitäisi tehdä. Silloin on hyvä kehittää kykyään laittaa asioita tärkeysjärjestykseen. Jos to do -tehtävälista on kovin pitkä, voisi alkaa laatia not to do -listaa töistä, jotka voi unohtaa tai jakaa eteenpäin.
Kiireinen ehtii enemmän.
– Voi ehtiäkin. Toisia tiukka aikataulu auttaa tekemään keskeneräisiä asioita valmiiksi. Toiselle kiireen tunne aiheuttaa kaaoksen. Kiire ei ole missään tapauksessa vain kielteinen asia. Joku saa asiat hoitumaan sen jälkeen, kun on ensin kasvattanut paineita viimetippaan. Toisentyylinen ihminen menee sellaisesta lukkoon.
Kiireinen on tehokas.
– Kulttuurissamme on pidetty tärkeinä ihmisiä, joilla on paljon töitä. Silti olisi syytä huolestua, jos kiireisyydestä on tullut itsensä arvostamisen mittari. Jokaisen olisi hyvä oppia realistisesti näkemään, mitkä ovat omat terveet rajat. Kenenkään ei tarvitse olla aktiivinen 24/7.
Vanhemmat siirtävät lapsilleen kiireen kulttuurin.
– Lapsi ottaa mallia aikuisista. Joskus viisi vuotta sitten oli tavallista, että 4–5 -vuotiaalla lapsella oli harrastuksia kolmena neljänä iltana viikossa. Hänen 3–4-vuotias sisaruksensa turhautui auton takapenkillä. Viime aikoina monet ovat ryhtyneet kotoilemaan, huokoistamaan ja leppoistamaan aikaa. Jos ja kun ollaan päivät menossa, illat halutaan olla rauhassa kotona.
Naiset ovat kiireisempiä kuin miehet.
– Kulttuuriperinteemme takia naisilla on yhä taipumus ottaa paineita siitä, että he olisivat työroolinsa lisäksi hyviä äitejä, puolisoja ja emäntiä vierailleen. Monia asioita voi tehdä toisin. Kummitätini opetti tekemään pikasiivouksen näin: pyyhitään vain mattojen välit ja kynnykset juuri ennen kuin vieraat tulevat.
Kaikilla ei ole kiire.
– Monilla kiireettömillä ihmisillä on kokemus siitä, että paloi loppuun tai sairastui vakavasti. Joukossa on myös ammatinvaihtajia. Elämänkokemus on opettanut antamaan tilaa itselle, läheisille ja harrastuksille.
Välillä kiireenkesyttäjälläkin on kiire.
– Tunnistan itsessäni ajankäytön optimistin. Jos minulla on viisi minuuttia aikaa, ajattelen, että ehdin siinä kymmenen asiaa. Se ei välttämättä onnistu, vaikka olen nokkelaliikkeinen ja teen monia asioita yhtä aikaa. Kiireeni laukaisen samoilla keinoilla, joita neuvon toisillekin: Venyttelen. Olen läsnä. Keskityn hengittämään. Omaa laatuaan ei tarvitse muuttaa. Tärkeää on tunnistaa, miten voi voida paremmin.
Kiireenkesytysvalmentaja Tarja Seppälä naisten iltapäivässä la 8.3. klo 14–17 Hämeenkylän kirkolla. Ohjelmassa myös rukoushelmien valmistusta, vaellus helmipolulla ja muusikko Elias Kaskisen konsertti.
Jaa tämä artikkeli: