Väitellään: Psyykkinen sairaus nostaa tunteet pintaan, Jorma Piiroinen!
Psykiatrinen sairaanhoitaja Jorma Piiroinen on nähnyt, miten tieto voi auttaa ymmärtämään sairautta.
Olisi mukavaa, jos ihminen pitäisi sairautensa vain omana tietonaan.
– Se voisi olla mukavaa, muttei oikeastaan mahdollista. Kun ihminen sairastuu mihin tahansa vaikeaan sairauteen, se ei ole kriisi vain hänelle, vaan myös hänen omaisilleen ja läheisilleen. Muun muassa siksi myös työpaikallani Peijaksen psykiatrisella osastolla P1 pyritään tekemään perhetyötä.
Sairaalan suhde omaisiin on muuttunut.
– Perhetyötä on tehty jo vuosikymmeniä. Se vähentää sairauden ja hoidon mystisyyttä. Monilla voi olla hurjia kuvitelmia psykiatrisesta osastosta. Aika harvat ovat käyneet sellaisella. Joskus ennen vanhaan saattoi olla, että omaiset koettiin haitaksi. Nykyään omaisia pidetään tärkeinä yhteistyökumppaneina.
– Täällä Peijaksessa perheiden keskinäiset tapaamiset ovat uusi työmuoto. Viimeistään niissä selviää, ettei perheenjäsenen psykoosi ole ainoa Vantaalla.
Hoitohenkilökunta keskustelee omaisten kanssa potilaan tietämättä.
– Vahva perussääntö on, että omaisten kanssa puhutaan vain potilaan läsnä ollessa tai hänen luvallaan. Jos potilas ei jossain taudin vaiheessa halua tai siedä sitä, että omaiset tulevat käymään, hänen näkemystään kunnioitetaan.
Psyykkinen sairaus nostaa tunteet pintaan.
– Sairaus voi herättää niin potilaassa kuin hänen omaisissaankin monenlaisia tunteita: hämmennystä, surua, pettymystä, luopumista, häpeää ja syyllisyyttä. Vaikka ne ovat luonnollisia reaktioita, ne voivat vaatia työstämistä ennen kuin elämää alkaa nähdä eteenpäin.
Monien on vaikea suhtautua luontevasti psykiatriseen sairauteen.
– Tieto voi auttaa ymmärtämään sairautta ja sen syntyä. Ihmisellä voi olla tietty biologinen alttius. Kun siihen yhdistyy ulkoisia stressitekijöitä kuten asuinpaikan vaihto, heikentynyt taloustilanne, työpaikan menetys, työttömyys, lasten syntyminen tai kotoa pois muuttaminen, voi kuohahtaa yli. Myös tieto siitä, miten sairastunutta hoidetaan, voi rauhoittaa.
– Tietoa löytyy netistä, esitteistä ja omaisyhdistyksiltä, ja myös sairaala jakaa sitä.
Psykiatrinen hoito on erilaista kuin muu sairaanhoito.
– Suurin ero on oikeastaan siinä, että psykiatriassa hoidetaan usein vastentahtoisia potilaita. Yhteistyötä on tietenkin vaikea luoda ilman, että potilaalla on jonkinlainen sairaudentuntu.
Hoitoon kuuluu muutakin kuin lääkkeitä ja terapiaa.
– Potilaan hoitoon osastolla kuuluu vuorokausirytmi. Yöt nukutaan ja aamulla herätään. Samaa voi olla tarpeen neuvoa myös muille perheenjäsenille. Lisäksi yhteisessä kodissa jokaisen pitää hoitaa velvollisuutensa. Aikuisen potilaan vanhempia voi olla tarpeen herätellä ja rohkaista elämään omaa elämäänsä.
Kun toivo herää, suru väistyy -koulutuspäivä mielenterveyskuntoutujille, heidän läheisilleen ja vertaistukihenkilöille pe 11.4. klo 11.45–15.30 Peijaksen sairaalan auditoriossa. Ilmoittautumiset 7.4. mennessä paula.hamalainen@hus.fi tai p. 050 428 7303.
Jaa tämä artikkeli: