Väitellään: Tärkein ihmissuhde on suhde omaan itseen, Iiro Leino!
Iiro Leino on Valomerkin oma nettiterapeutti. Kuva: Jukka Granstrom

Iiro Leino on Valomerkin oma nettiterapeutti. Kuva: Jukka Granstrom

Väitellään: Tärkein ihmissuhde on suhde omaan itseen, Iiro Leino!

Perheneuvoja ja psykoterapeutti Iiro Leinon työtä ovat toisten ihmissuhteet.

Yksinäisyys on pahasta.

– Ei ollenkaan aina. Tilanteen ratkaisee oma tunne tai kokemus. On ihmisiä, jotka nauttivat yksinolostaan. He ovat onnellisia, kun ovat yksin. Vaikka joku vetäytyy elämään yksin ja ilman ihmissuhteita, hän ei välttämättä koe itseään yksinäiseksi.

– Toisaalta yksinäisyys voi olla eksistentiaalinen kokemus. Silloin ihminen voi kokea olevansa yksinäinen ympärillään olevista ihmisistä ja ihmissuhteistaan huolimatta. Vaikka kokemus saattaa tuntua raskaalta, sen voi ajatella kutsuksi pohtia syvemmin elämäänsä ja sen merkityksiä.

Parisuhteessa toinen voittaa aina ja toinen häviää.

– Parisuhteessa on lähtökohtaisesti aina jotain yhteistä, jotain jota jaetaan. Siinä ei tavoitella voittoja tai häviöitä. Uusi ilmiö on, että perheneuvontaan hakeutuu nuoria pariskuntia, 25–30-vuotiaita, jotka haluavat kehittää ja hoitaa suhdettaan ja ehkäistä ongelmia.

Hyvä vuorovaikutus on parisuhteessa tärkeämpää kuin yhteinen aika.

– Näin on. Yhdessä vietetyn ajan määrä ei auta automaattisesti. Olennaista on tunne siitä, että on tärkeä toiselle. Siihen liittyy kokemus, että toinen haluaa viettää aikaa yhdessä, vaikkei se ehkä juuri nyt onnistukaan opiskelun, työn ja perheen pyörityksessä.
 

Ihmisen syvin kaipuu on tulla rakastetuksi ehdoitta."


– Ajan määrää keskeisempää on, miten aikaa vietetään. Vähäkin aika voi riittää, kun molemmat arvostavat toisiaan. Paljokaan aika ei auta, jos se kuluu riitelemiseen. Kun vuorovaikutus toimii, muistaa kiireessäkin kysyä, onko kaikki hyvin ja miten voi olla avuksi. Tietenkin, jos yhteistä aikaa ei ole ollenkaan, puolisot vieraantuvat toisistaan.

Tärkein ihmissuhde on suhde omaan itseen.

– Kyllä ja ei. Totta kai on hyvä, että jokainen kunnioittaisi ja arvostaisi itseään ja hoitaisi ja huolehtisi itsestään. Mutta silti ihminen on aina suhteessa toisiin. Hän ei ole olemassa yksin, ilman toisia. Ihminen tulee itsekseen suhteessa toisiin.

On yllätys, miten paljon aikaa ja huomiota lapsi vaatii.

– Lapsi muuttaa elämää paljon. Hän luo vanhemman ja vanhemmuuden. Vanhemmuuden jakaminen ja esimerkiksi omien vanhempien apu on tärkeää jo pelkästään siksi, että molemmat vanhemmat saisivat levätä riittävästi. Elämästä tulee yleensä helpompaa, jos osaa lapsen takia luopua joistain harrastuksistaan tai rajoittaa työntekoaan.

Uusi opiskelu tai työ vie kaiken energian.

– Voi olla hyvä valmistautua ja suostua siihen, että kaikki uusi voi aluksi jännittää ja pelottaa ja viedä voimia. Myöhemmin voi miettiä, mitkä asiat oikeastaan vievät energian. Onko juuri niitä asioita aikaa opetella, kiinnostavatko ne ja haluaako niitä edes? Kaikessa ei ole pakko onnistua. Työpaikalla on hyvä keskustella ja kysellä avoimesti, riittääkö panokseni, kun toimin näin.

Rakastetun löytyminen ei ole patenttiratkaisu ihmisen kaipuuseen.

– Ihmisen syvin kaipuu on tulla rakastetuksi ehdoitta. Pieni lapsi tarvitsee hoivaa ja huolenpitoa. Jos se tarve ei tule lapsena tyydytetyksi, ihminen voi aikuisena joutua hakemaan korvausta tuolle vaille jäämisen kokemukselleen. Hyvissä ihmissuhteissa on myöhemmin mahdollista saada korvaavia ja korjaavia kokemuksia. Mutta hyvässäkään parisuhteessa tuota korvaavaa kokemusta ei voi kumppanilta vaatia.

Jaa tämä artikkeli: