Psykiatrian emeritusprofessori Johannes Lehtonen on yksi Ihmisen mieli -kirjan (Gaudeamus 2015) kirjoittajista. Kuva: Jukka Granstrom
Väitellään: Tasapainoinen mieli ei mainosta itseään, Johannes Lehtonen!
Johannes Lehtonen tutkii ihmismielen salaisuuksia.
Ihmisen mieli on aivoissa.
– Ihmisen mieltä ei voi paikantaa. Yleensä ihminen ei koe mielen olevan päässä samalla tavalla kuin esimerkiksi kipu tuntuu jalassa. On kuitenkin todellisuuden vastaista ajatella, ettei mielellä olisi yhteyttä ihmisen ruumiiseen. Ihminen ei voi toimia ilman aivoja.
Mieli on yhdyselin ihmisen ja maailman välillä.
– Totta. Mieli kytkee aivot ja ympäristön toisiinsa. Mieli on kuin yhdyselin tai silta, joka liittää ihmisen ympäristöönsä ja toisiin ihmisiin. Mieli päivittää kuvaansa ulkomaailmasta koko ajan. Unessa päivitetään muistiin tallentuneita kokemuksia ja ne suhteutetaan ruumiin tarpeisiin ja intohimoihin.
– Mieli toimii myös suhteessa ihmisen sisäpuoliseen maailmaan. Se seuraa ihmisen fyysistä tilaa, ruumiin toimintoja, kipuja ja terveyttä, innostusta ja masennusta.
Mielikuvat vaikuttavat siihen, miten ihminen näkee maailman.
– Aivot ovat mielen toiminnalle välttämätön alusta. Kallisarvoisia mielelle ovat myös elämän varrella tärkeäksi tulleet asiat, kuten muistot ja mielikuvat.
– Mielikuvat vaikuttavat siihen, että jokainen näkee maailman hiukan omalla tavallaan. Uudet havainnot ja ideat syntyvät usein siitä, että joku katsoo asioita omien mielikuviensa kautta ennakkoluulottomasti toisin kuin on totuttu.
"Uudet ideat syntyvät usein siitä, että joku katsoo asioita toisin kuin on totuttu."
Tasapainoinen mieli ei mainosta itseään.
– Kun mieli tekee tehtävänsä, ihmisen ajatukset, tahtomiset ja käyttäytyminen ovat sopusoinnussa hänen tarpeidensa ja elämäntilanteensa kanssa. Silloin ihmisen ei tarvitse pitää ääntä siitä, mitä kaikkea hän tarvitsee. Tasapainoisen mielen ei tosiaankaan tarvitse mainostaa itseään.
– Kukaan ei voi nähdä suoraan toisen mieleen. Toinen käsittää vain sen, mitä hänelle ilmaistaan. Jos ihminen voi huonosti, oireet voivat näkyä. Yleensä oireet kuitenkin halutaan peittää sosiaalisen aseman menettämisen pelossa.
Ihmisessä on paljon tiedostamatonta.
– Kukaan ei halua paljastaa itseään toiselle ilman että luottaa häneen. Toisaalta kukaan ei voi tuntea omaakaan mieltään pohjia myöten, sillä vain pieni osa mielestä on tietoista.
– Tunteet ja intohimot ohjaavat mieltä paljon enemmän kuin huomaamme. Tunteita on monen tasoisia: ruumiillisia, ihmissuhteisiin kuuluvia ja korkeampia kuten esteettisiä ja eettisiä. Ne motivoivat ihmistä ja ohjaavat käyttäytymistä, mutta aiheuttavat myös törmäyksiä ja umpikujia ihmisten tai yhteisöjen välillä.
Omaa mieltään voi huoltaa.
– Sitä voi tehdä monella tavalla. Tärkeätä on, että saa elää riittävästi oman mielensä mukaan. Niin ettei joudu liian paljon poikkeamaan siitä, mihin soveltuu ja taipuu. Jokainen luo omat rajansa, myös työelämässä. Tunteiden kuuntelu on tärkeää, sillä ihminen ei jaksa mitä vain.
– Hyvät ihmissuhteet ja muut arvokkaiksi koetut asiat ylläpitävät mieltä, samoin fyysinen terveys. Sairaus sitoo mielen voimia. Mielen turvallisuudelle tärkeää on asioiden jatkuvuus ja pysyvyys. Ne tukevat ihmisen identiteettiä.
Psykiatrian emeritusprofessori Johannes Lehtonen on yksi Ihmisen mieli -kirjan (Gaudeamus 2015) kirjoittajista.
Jaa tämä artikkeli: