"Ensimmäiset kristityt kokoontuivat roomalaisen tavan mukaan yhteiselle aterialle niin kuin monet muutkin sen ajan uskonnolliset yhteisöt. Ensin syötiin. Sitten oli viinitarjoilua ja siihen liittyvää ohjelmaa", kertoo nuorisotyönohjaaja ja teologian kandidaatti, Elina Törrönen. Törrönen perehtyi gradussaan Uuden testamentin ja varhaisten kristittyjen viinikulttuuriin. Kuva: Matti Karppinen
Väitellään: Virtasiko varhaiskirkossa viini?
"Jeesuksen olemuksessa tiivistyi armo nähdä asioiden, ennakkoluulojen ja stereotypioiden läpi", sanoo Uuden testamentin ja varhaisten kristittyjen viinikulttuuriin perehtynyt Elina Törrönen.
Jeesus oli syömäri ja juomari, Elina Törrönen.
"Väite on klassinen. Kyse ei ole siitä, että Jeesusta arvosteltaisiin ylensyömisestä tai -juomisesta. Tarkoitus oli osoittaa, että oli yhtä typerää syyttää Jeesusta juomariksi, koska hän joi, kuin olisi ollut syyttää Johannes Kastajaa demonin valtaamaksi, koska hän paastosi. Paastoaminen tai paastoamatta jättäminen ei tehnyt kenestäkään enemmän tai vähemmän pyhää."
Jeesus edisti holtitonta alkoholinkäyttöä muuttamalla veden viiniksi.
"Jeesus muutti veden viiniksi Kaanaan häissä. Se ei ole esimerkki huolettomasta alkoholin käytöstä. Tämä viini-teksti on ainoa, johon ei sisälly mitään eettistä kannanottoa. Teksti osoittaa kuitenkin, ettei sen kirjoittajalla ollut vaikeuksia sijoittaa Jeesusta tilanteeseen, jossa juodaan ja humallutaan."
Varhaiskirkossa viini virtasi.
"Ei virrannut sen enempää kuin muilla. Ensimmäiset kristityt kokoontuivat roomalaisen tavan mukaan yhteiselle aterialle niin kuin monet muutkin sen ajan uskonnolliset yhteisöt. Ensin syötiin. Sitten oli viinitarjoilua ja siihen liittyvää ohjelmaa. Kristityt keskustelivat, rukoilivat, lauloivat ja lukivat nykyisen Raamatun tekstejä. Vaikka kokoontumisiin kuului aina viini, ryyppääminen tai humaltuminen ei ollut tavoitteena."
Jeesus ei kritisoinut humaltumista.
"Jeesus eli ajassa ja yhteiskunnassa, jossa viinin juomisella oli tärkeä merkitys. Sitä nautittiin aterioilla ja se edusti yhdessäoloa, hyvinvointia, iloa ja toveruutta. Silti humaltuminen tarkoitti Jeesuksellekin viinin hallitsematonta käyttöä. Se oli aina huono asia. Hän kertoi esimerkiksi, miten paha taloudenhoitaja alkoi syötyään ja juotuaan toimia väärin ja hakata alaisiaan."
Jeesus rakasti juoppoja.
"Kyllä varmaankin rakasti kaikkia ihmisiä, jotka tarvitsivat häntä. Jeesuksen olemuksessa tiivistyi armo nähdä asioiden, ennakkoluulojen ja stereotypioiden, myös juoppouden, läpi. Hän viihtyi sellaisten ihmisten seurassa, jotka herättivät toisissa pahennusta."
Vanhan ajan viini oli vahvempaa kuin nykyään.
"Sitä, millaista viini oli, ei tiedetä tarkkaan. Mutta se tiedetään, että viiniä juotiin aina vedellä laimennettuna. Se viini-sana, jota Uudessa testamentissa käytetään, tarkoittaa nimenomaan laimennettua viiniä. Sitä saattoi juoda useamman annoksen ilman että humaltui. Se oli ehkä nykyisen keskioluen vahvuista."
Kristittyjä kehotettiin raittiuteen.
"Kirkon alkuaikoihin ei kuulu raittiusliike sen nykyisessä merkityksessä. Silloin ei myöskään tunnettu käsitteitä alkoholi ja alkoholismi. Raittius tarkoitti terveitä elämäntapoja.
Raamatusta ei nouse alkoholista pidättäytymisen ihannetta, mutta se on valinta, jonka voi tehdä. Toisinaan on syytä kieltäytyä viinistä siksi, ettei pahoittaisi toisen mieltä. Monet linjaukset olivat samantapaisia kuin nykyään. Viinin ei esimerkiksi katsottu kuuluvan lapsille ja nuorille.
Toisen vuosisadan lopulla, kun askeettisuus sai muutenkin tilaa kulttuurissa, nousi esiin myös kristillinen viinistä pidättäytymisen ihanne."
Elina Törrönen: Yhdessä juomisen ilo ja liian humalan vaarat – viinin juominen ja juopuminen Uuden testamentin maailmassa. Uuden testamentin eksegetiikan pro gradu -tutkielma.
Jaa tämä artikkeli: