Avokivihiilivarasto. Hanasaaren hiilikasasta on tullut symboli, joka kuvaa Helsingin riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Kuva: Sirpa Päivinen
Valkeneeko hiilenmusta Helsinki?
Pariisin ilmastohuippukokous alkaa 30.11. Helsingissä polttava ilmastokysymys on kivihiilen polton vähentäminen. Nykyisin talomme lämpiävät suurelta osin kivihiilellä.
Sunnuntaina Greenpeacen kajakeilla meloneet aktivistit osoittivat mieltään kivihiilen polttoa vastaan Salmisaaren voimalan hiilisatamassa. Energiaratkaisuja puidaan juuri nyt kaupungin päätöksentekoelimissä.
Nykyisin lähes puolet Helsingin lämmöstä tuotetaan kivihiilellä, mikä aiheuttaa tuntuvia hiilidioksidipäästöjä. Sekä Helen Oy:n (entisen Helsingin Energian) että kaupungin pitkän tähtäyksen tavoitteena on hiilineutraali Helsinki vuoteen 2050 mennessä.
Helenin hallitus on laatinut kehitysohjelman, jossa esitellään kolme vaihtoehtoa ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi. Ensimmäinen välitavoite on niin sanottu 20–20–20, jonka edellinen kaupunginvaltuusto hyväksyi tammikuussa 2012. Sen mukaan Helsingin on vähennettävä energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Helenin on hankittava vähintään 20 prosenttia energiasta uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2020 mennessä.
Siinäkin on työtä.
– Tämä on ensimmäinen iso askel kohti tavoitetta, hiilidioksidineutraalia Helsinkiä vuonna 2050. Siitä sitten jatketaan eteenpäin seuraavat 30 vuotta, näkee Helenin hallituksen puheenjohtaja Pekka Majuri (kok). Hän on sekä kaupunginvaltuuston että yhteisen kirkkovaltuuston jäsen.
|
Lämpöä ja sähköä. Vuosaaren voimalaitoksissa käytetään polttoaineena Länsi-Siperian maakaasua. Kuva: Hannu Vallas |
Hajautettu malli vahvoilla
Helenin hallitus ottaa kehitysohjelmassa muodollisesti etäisyyttä kaikkiin kolmeen vaihtoehtoon, koska ne ovat liiketaloudellisesti kannattamattomia. Jos kuitenkin omistaja eli Helsingin kaupunki päättää toteuttaa jonkin niistä "ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tai maankäytöllisistä syistä", Helenin hallitus puoltaa vaihtoehtoa 3 eli hajautettua mallia, koska se rasittaisi yhtiön taloutta vähiten.
– Niin tärkeitä kuin ilmastotavoitteet ovatkin, myös hinta tulee vastaan. Helen joutuu toimimaan tiukasti kilpailluilla markkinoilla, joilla sähkön hinta on painettu todella alas. Pian kyseessä ei ole pelkästään yhtiön kannattavuus vaan myös toimintaedellytykset, Majuri pelkää
– Pekka Majuri
Hän kuitenkin korostaa, että päästöt ovat pysyneet kurissa, vaikka energiantuotanto on kasvanut 45 prosenttia vuodesta 1990. Ominaispäästöt tuotettua kilowattituntia kohti ovat laskeneet reippaasti, lähes puoleen. Yksi syy on pääpolttoaineen vaihtuminen kivihiilestä maakaasuun.
Helen ei voi Majurin mukaan toimia puhtaasti markkinatalouden pelisääntöjen mukaan toisin kuin Suomen suurin energiayhtiö Fortum. Helenin toimintaa ohjaavat kaupunginvaltuuston poliittiset linjaukset. Majuri toivoo yhteisiä valtakunnallisia pelisääntöjä.
– Helposti puhutaan "hiilenmustasta Helsingistä" ja viitataan Hanasaaren kivihiilikasaan. Fortum kuitenkin polttaa paljon kivihiiltä Espoossa, ja niin tehdään muuallakin, esimerkiksi Saksassa, koska kivihiili on nyt edullista.
|
Vaihtoehto 1: eli Vuosaari C |
Vaihtoehto 2: |
Vaihtoehto 3:
|
|
|
Poltto- aineet |
metsähake, kivihiili |
kivihiili, puupelletti |
pelletti ja/tai hake |
|
Hinta |
960 miljoonaa euroa |
300 miljoonaa euroa |
360 miljoonaa euroa |
|
Plussaa |
Seossuhde valittavissa: hiili 0-100 %, biomassa 0-100 %. Hanasaaren alue vapautuu kaupunkitilaksi. |
Kun pelletin osuus seospoltossa on 35 %, Helenin energiatuotannossa päästään ilmastotavoitteisiin. |
Mahdollisuus hyödyntää myös aurinkolämpöä, lämpöpumppuja ja geotermistä energiaa. |
|
Miinusta |
Hyvin kallis. Tarvitaan mm. 12 kilometriä pitkä energiatunneli Vuosaaresta Hanasaareen. Hakkeen saatavuus, rekkaralli. |
Kivihiilen poltto jatkuu. Pellettien laivakuljetus ei onnistu Salmisaareen. Kruunusiltojen viimeinen osuus jyrkässä ristiriidassa Hanasaaren voimalatoiminnan kanssa. |
Sähkön ja kaukolämmön tehokas yhteistuotanto korvataan lämmön erillistuotannolla. |
Helenin kolme vaihtoehtoa. Lähde: Helenin kehitysohjelma 2015
Energiatehokkuus – uusi "polttoaine"?
Ympäristöjärjestö WWF kannattaa Helenin esittämää hajautettua vaihtoehtoa. WWF teetti kesäkuussa Gaia Group Oy:llä selvityksen Helsingin energiapäätöksestä. Sen idea rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta on tiivistetty sloganiin: Energiatehokkuus on polttoainevaihtoehdoista paras.
Selvityksen mukaan Helsingin kaukolämmön tarve laskee nyt joka tapauksessa ilmaston lämpenemisen ja energiatehokkaan uudisrakentamisen ansiosta. Mutta kaukolämpöä tarvittaisiin jopa kolmanneksen vähemmän, jos Helsingissä pystyttäisiin korjaamaan 40 000 vanhaa kerrostaloasuntoa energiatehokkaiksi.
– WWF suosittelee kaupungille energiatehokkuusrahaston perustamista. Lähiöissä kannattaisi tehdä energiaperuskorjauksia, vaikkapa kymmeneen kerrostaloon kerralla. Se säästäisi kustannuksia. Tarvitaan myös kaupungin puolelta koordinaattori, joka juoksee nämä hankkeet kasaan, sanoo WWF:n projektityöntekijä Jere Lehtomaa.
Aikaisemmassa kaupunkienergiaraportissaan Eroon fossiilisista (2013) WWF hahmottelee kokonaan uusiutuvalla energialla toimivaa Helsinkiä. Aurinkoenergiaa otettaisiin talteen niin paneeleilla, keräimillä kuin maalämpöpumpuillakin. Tuulivoimaloita tarvittaisiin 65, suurin osa niistä merelle. Lisäksi tarvitaan 300 megawatin biokaasuvoimala, joka maksaa 210 miljoonaa euroa, ja kuusi hakevoimalaa, yhteensä 150 miljoonaa euroa.
|
Polttopisteessä. Mitä tehdään Hanasaaren voimalalle? Aluetta havitellaan asumiskäyttöön, ja Kruunusiltojen viimeinen osuus Sompasaaresta keskustaan haittaisi polttoainealusten kulkua. Voimalalla on käyttöikää jäljellä yli 20 vuotta. Kuva: Helen Oy |
Ala on suuressa murroksessa
Helenin hallituksen puheenjohtaja Pekka Majuri ei vielä jaa tätä visiota.
– Tärkein asia, josta Helsingin täytyy huolehtia, on lämpö. Aurinko, tuuli ja vesi eivät pysty vastaamaan tarpeeseen.
– Pekka Majuri
– Lämmöntuotanto on hoidettava polttamalla jotakin, hajautetussa vaihtoehdossa pellettiä ja haketta. Onnistuuko lämmöntuotanto vuonna 2050 ilman mitään polttoainetta? Nykynäkymin se ei vielä ole mahdollista, mutta uusia energiaratkaisuja tutkitaan ahkerasti meillä ja maailmalla, Majuri sanoo.
– Energia-ala on suuressa murroksessa. Kukaan ei osaa ennustaa, missä asennossa energia-alan viisarit ovat edes viiden vuoden päästä.
Kaupunginhallituksen konsernijaosto jätti Helenin kehitysohjelman pöydälle kokouksessaan 26.10. Ilmastoasioiden käsittely jatkuu kaupunginhallituksessa 2.11. Helenin kehitysohjelma – iso päätös ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi – on tarkoitus tuoda kaupunginvaltuuston päätettäväksi viimeistään joulukuussa.
Jaa tämä artikkeli: