null Valkoinen mies lavalla

Afrikka kutsuu. We love Africa -esityksen työryhmä on pohtinut paljon rasismia ja mielikuviaan Afrikasta. Tulos nähdään Baltic Circle -festivaaleilla.

Afrikka kutsuu. We love Africa -esityksen työryhmä on pohtinut paljon rasismia ja mielikuviaan Afrikasta. Tulos nähdään Baltic Circle -festivaaleilla.

Valkoinen mies lavalla

Teatteri Nya Rampen tuo tällä viikolla Suomeen esityksen, jossa ihmetellään valkoisen miehen käytöstä.

Teksti Iida Rauhalammi
Kuva Markus Öhrn

Baltic Circle -festivaaleilla 7.–11.11. nähdään paljon ajatuksia herättävää teatteria. Suomalaisen Berliinissä harjoittelevan teatteri Nya Rampenin esitys We love Africa and Africa loves us pakottaa pohtimaan omaa suhtautumista rasismiin.

– Halusimme käsitellä aihetta valkoisen miehen vallan kautta. Emme ole kiinnostuneita vastauksista ja totuuksista, vaan haluamme herättää kysymyksiä ja ihmetellä omaa käyttäytymistämme valkoisina etuoikeutettuina miehinä, näyttelijä Rasmus Slätis selventää.

Esitys on jatko-osa ryhmän aikaisemmalle esitykselle Conte de Amour , jossa onneton perhe pakenee insestikohusta tunnetun Joseph Fritzin kellarista. Nyt ratkaisua oman persoonan uudelleen määrittämiselle etsitään Afrikasta.

Afrikka-teema on ollut viime aikoina paljon esillä niin kuvataiteessa kuin esittävässäkin taiteessa.

– Ruotsissa käydään vilkasta keskustelua rasismista taiteessa ja kulttuurissa. Meille on ollut mielenkiintoista tutkia näitä asioita itsemme kautta, Slätis kertoo.

Ryhmässä on keskusteltu, miten me suhtaudumme rasismiin ja toisaalta millaisia mielikuvia meillä on Afrikasta.

– Emme voineet tarkastella teemaa ulkopuolisina, vaan meidän oli hyväksyttävä se, että olemme osa oiretta.

Nya Rampen -ryhmä on suomalainen, vaikka se on jo vuodesta 2010 toiminut Berliinistä käsin.

– Lähdimme halpojen vuokrien perässä. Ajatuksena oli pitää harjoitukset Berliinissä ja järjestää pari esitystä. Emme tienneet, että ensimmäisen esityksen menestys mahdollistaisi pysyvän muuton tänne, iloitsee ryhmää perustamassa ollut Rasmus Slätis.

Berliini valikoitui ryhmälle halvoista vuokrista huolimatta hieman sattumalta.

– Olimme jo pidemmän aikaa suunnitelleet yhteistyötä malmölaisen Institutet-ryhmän ja ohjaaja Markus Öhrnin kanssa. Kun rahoitus yhteistyöllemme varmistui, Öhrn asui jo Berliinissä. Päätimme, että pidetään harjoitukset sitten siellä, Slätis muistelee.

Myös suomenruotsalaiset teatteripiirit tuntuivat kotimaassa pieniltä. Oli selvää, että ryhmä ei kehittyisi jatkamalla entiseen tapaan. Uusia haasteita kaivattiin.

Baltic Circle -festivaaleilla Nya Rampen on vakiokävijä.

– Meille on tärkeää tehdä pitkäjänteistä yhteystyötä eri teattereiden kanssa. Haluamme olla osa kiinnostavien ryhmien tutkimusmatkaa, kertoo festivaalin markkinointi- ja viestintäpäällikkö Karoliina Kuosmanen .

Pienille teattereille kansainväliset festivaalit ovat selviytymisen kannalta elintärkeitä.

– Tuotantomallimme perustuu yhteistyöhön eri festivaalien ja vierailuteattereiden kanssa. Tämä on neljäs vuotemme Baltic Circle -festivaaleilla. Ilman festivaalin ja siellä tavattujen ihmisten apua ja tukea emme varmasti olisi tässä asemassa tänään, kiittää Slätis.

– Yleisölle festivaalit tarjoavat mahdollisuuden löytää uutta teatteria. Teatterintekijöille tapahtuma on parhaassa tapauksessa koelaboratorio ja kohtaamispaikka, Kuosmanen lisää.

Markus Öhrn & Institutet & Nya Rampen: We love Africa and Africa loves us pe 9.11., la 10.11. ja su 11.11.
Lisätietoja: www.balticcircle.fi

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.