Valkopääsaki. Korkeasaari tarjoaa turvapaikan uhanalaisille eläimille. Kuva: Sirpa Päivinen
Valkopääsaki stadista
Korkeasaaressa työskennellään luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.
Silta Mustikkamaalta Korkeasaareen täyttyy keväisenä arkiaamuna luokkaretkeläisistä. Reppukansalaisia odottavat perillä ympäristökasvattajat, jotka lähtevät esittelemään eläintarhan vetonauloja.
Kissalaakso on perinteisesti ykköskohde, mutta kymmenistä uteliaista lapsista piittaamattomat tiikerit, leopardit ja leijonat köllöttelevät unessa helleaallon lämmittämällä nurmikolla – nehän ovat yöeläimiä. Sen sijaan linnut ovat aamulla pirteitä. Riikinkukko levittää pyrstönsä tyttölinnulle.
– Lapsivieraat ovat meille tärkeitä. Kaupungissa kasvaneet pääsevät täällä näkemään eläimiä läheltä. Eläintarhassa käynti voi antaa kipinän kiinnostua luonnonsuojelusta, kertoo eläintarhan johtaja, professori Jukka Salo.
Lasin tai kanaverkon taakse aidatut villieläimet herättävät ihmisissä monenlaisia tunteita. Korkeasaaren kaltaisella eläintarhalla on kuitenkin suurempia päämääriä kuin eläinten esilläpito ihmisten huviksi. Tärkein tavoite on luonnon monimuotoisuuden suojelu.
– Huoli ilmastosta on syrjäyttänyt monen tietoisuudesta sen, että sukupuuttoon kuolee enemmän lajeja ja nopeammassa tahdissa kuin milloinkaan aiemmin, Salo huomauttaa.
Eläintarhoissa saadaan arvokasta tutkimustietoa muun muassa eläinten terveydestä, hyvinvoinnista ja lisääntymiskierrosta, ja tätä tietämystä voidaan hyödyntää niiden luontaisten elinympäristöjen vaalimisessa.
Sukupuuton partaalla olleita, eläintarhoissa hoidettuja lajeja on pystytty myös palauttamaan luontoon. Näin on käynyt muun muassa partakorppikotkalle sekä mongolianvillihevoselle. Korkeasaaressa kasvaneita yksilöitä on huolellisen valmistelun jälkeen istutettu takaisin luontaisille asuinsijoilleen ja saatu lisääntymäänkin siellä.
Korkeasaaressa ei ole lastenkirjoista tuttuja Afrikan suuria nisäkkäitä.
– Emme ole hankkineet kirahveja kallioille palelemaan, ne kärsisivät liikaa arktisesta talvesta. Sen sijaan pohjoiset, vuoristomaiset olot sopivat alppien ja Himalajan eläimille. Lumileopardien kasvattamisessa olemme maailman johtava eläintarha, Jukka Salo kehaisee.
Pohjoisen ilmaston rajoitteista huolimatta Korkeasaaressa esitellään kaikkien maanosien eläimiä, yhteensä noin 150 lajia.
Africasian ja Amazonian rakennuksissa on näiden maantieteellisten alueiden oloja jäljittelevä ilmasto, kasvisto ja kosteus. Huonekasvien harrastaja tunnistaa monta tuttua lajia – komeammassa kunnossa kuin kotioloissa.
Terraarioissa asuu eksoottisia käärmeitä, ötököitä ja pikkunisäkkäitä. Koululaisryhmä seuraa, kuinka afrikkalaisille kääpiömangusteille syötetään eläviä vaeltajasirkkoja.
Yksi mielenkiintoisimmista eläimistä on lehdenleikkaajamuurahainen. Se tarvitsee ravinnokseen sienirihmastoa, jota kasvattaa itse. Muurahainen leikkaa oksista itseään suurempia paloja ja kuljettaa ne onkaloon, missä syö lehdet ja ulostaa ravinnepitoista massaa. Tämä massa toimii muurahaisten ravintosienen kasvualustana.
– Muurahaisyhdyskunta on eristetty veden ympäröimälle saarelle, koska jos ne pääsisivät leviämään, ne muuttaisivat koko Amazonian omaksi farmikseen, kertoo Salo.
Eläintarhat yltävät kävijämäärissä rock-konserttien ja kirjastojen tasolle. Jukka Salo näkee Korkeasaaren ensisijaisesti kulttuurikeskuksena, jossa opitaan ja syvennetään suhdetta luontoon.
– Lisäksi tämä on yksi Helsingin suurimmista puistoista, täällä on monia harvinaisia kasveja.
Eläintarhan johtajan tulevaisuudensuunnitelmissa on uuden vierailijakeskuksen rakentaminen. Siellä esiteltäisiin luonnon monimuotoisuuden puolesta tehtävää työtä. Salo kaavailee videoseinille suoraa kuvaa Afrikan ja sademetsien eläimistä luonnollisissa elinympäristöissään.
Salla Korpela
Korkeasaari on kesällä avoinna joka päivä klo 10–20. Lisätiedot: www.korkeasaari.fi.
Jaa tämä artikkeli: