Valintojen viidakossa. Jos on saanut jo kaiken, mitä vielä voisi toivoa? Elämäntaidon valmentaja auttaa omien tavoitteiden kirkastamisessa.
Valmentajat
Haluatko panna elämäsi uusiksi ja parantaa itsetuntoasi? Fyysistä kuntoamme sparraavien personal trainereiden lisäksi kasvava joukko elämäntaidon valmentajia lupaa lisätä hyvinvointiamme.
Teksti Tarja Kivimäki
Kuvitus Minna Toivio
Elämäntaidon valmennus eli life coaching lisää jatkuvasti suosiotaan. Valmentajia on koulutettu Suomessa jo kymmenen vuotta.
Pastori ja psykoterapeutti Juha Pettersonin mukaan elämäntaidon valmennuksessa on kyse elämän yksilöllistymisestä: jokainen haluaa rakentaa oman tarinansa. Hän ei näe ongelmaa siinä, että halutaan satsata omaan hyvinvointiin.
Helsingin seurakuntayhtymässä työskentelevä Petterson korostaa, että elämän muutosvaiheet ja kriisitilanteet eivät ole simppeleitä asioita. Jokainen toivoo asioiden muuttuvan paremmiksi. Mutta se ei välttämättä tapahdu päättämällä ja sormia napsauttamalla.
Muutosten, varsinkaan pysyvien, toteutus ei ole helppoa. Valmennukseen hakeutuvalle voidaan luvata liikaa.
– Valmennuksesta ei välttämättä seuraa suoraan arkeen mitään, mutta ihminen oppii kuitenkin ymmärtämään itseään enemmän ja on vapaampi tekemään valintoja.
Elämäntaidon valmentajakoulutukseen pääsee käytännössä kuka tahansa, jolla on rahaa maksaa siitä. Jos valmennukseen hakeutunut asiakas on esimerkiksi masentunut, valmentajalla ei välttämättä ole käsitystä siitä, mitä kaikkea se voi tarkoittaa. Tosin valmentajat korostavat, et-teivät hoida psyykkisiä häiriöitä. Psykoterapeuteilla taas on vuosien vaativa koulutus, mikä voi vaikuttaa asiakastyön tuloksellisuuteen.
Jonkinlainen sparraaja on Pettersonin mielestä tarpeen itse kullekin. Omat tavoitteet konkretisoituvat. Elämä tulee nähdyksi toisen ihmisen silmin, ja valmentaja tukee ja kannustaa. Ihminenhän toivoo aina yhteisön tukea valinnoilleen, mutta nykyisin sitä on vaikea saada – ja monelta puuttuu koko yhteisö. Valmentaja voi toimia yhteisön korvikkeena.
– Ehkä elämäntaidon valmennuksen suosio kertoo myös yksinäisyydestä, sillä miksei elämän ratkaisuja voisi pohtia myös ystävien tai puolison kanssa? Petterson sanoo.
Kokeneella valmentajalla Päivi Nurmesniemellä on tästä selvä käsitys.
– Valmentaja on parempi, koska ystäviltä tulee usein ”hyviä” neuvoja sen sijaan, että ihmistä autettaisiin tekemään valintansa itse.
Nurmesniemen mukaan ihmistä autetaan valmennuksessa oivaltamaan itse, mitä hänen pitäisi tehdä. Tämä tehdään ”voimakysymysten” avulla, esimerkiksi: miten haluaisit elämäsi muuttuvan? Mikä tekisi sinut onnellisemmaksi? Valmentajan on osattava esittää oikeat kysymykset, joiden avulla asiakas voi tehdä elämästään parempaa. Vastaukset asiakkaan on löydettävä itse.
Nurmesniemi on käynyt valmennuksen pioneerin Marika Borgin koulutuksen.
– Olin tosi tyytyväinen koulutukseen, jossa opin tuntemaan itseäni paremmin. Se avasi minulle itsestäni aivan uusia näköaloja, joita eivät monet persoonallisuustestit urani varrella olleet tuoneet esiin.
Vaikka Nurmesniemellä on vankka bisnestausta, hän ei halunnut business coach -koulutukseen, vaan valitsi pehmeämmän vaihtoehdon. Samaan näyttävät päätyvän naiset yleensäkin: he valmentavat elämään, miehet bisnekseen. Nykyisin Nurmesniemi toimii omassa yrityksessään business ja leadership coachina.
– On hienoa nähdä, kun asiakkaan ajatus alkaa selkiintyä ja lamppu syttyä päässä.
Elämäntaidon valmentajaksi kouluttautuvat nykyisin alle kolmekymppisetkin. Voiko elämää valmentaa, ellei siitä ole kokemusta? Voiko 25-vuotias opettaa elämää viisikymppiselle? Nurmesniemi myöntää, että valmentajaa auttaa oma elämänkokemus.
Life coaching on nykyään trendikästä.
– Sillä voi kehua, että on oma valmentaja. Papille puhumista tai psykoterapiassa käymistä ei sen sijaan mainosteta. Siellä käsitellään usein niin vaikeita ja kipeitä asioita, myös häpeää ja syyllisyyttä, että ne halutaan pitää omana tietona, toteaa Juha Petterson.
Nykyajan paheksuttua itsekkyyttä ja minäkeskeisyyttä voidaan Pettersonin mukaan pitää myös rehellisyytenä: aiemmin esimerkiksi onnettomissa avioliitoissa ylläpidettiin usein kulisseja ympäristön takia. Hänen mukaansa on turha syyllistää yksittäistä ihmistä, kun koko länsimainen kulttuuri perustuu itsekkyyteen. Pohjimmiltaan ihminen hakee kuitenkin yhteyttä muihin.
– Kuluttajille luodaan voimakkaasti käsitystä, ettei saa näyttää samalta kuin viime talvena. On jatkuvasti päivitettävä itseään. Tämä ajatus liittyy myös valmennukseen.
Pettersonin mukaan kuluttaminen perustuu tyytymättömyyden tunteeseen. Jos on tyytyväinen, ei tunne tarvitsevansa mitään.
– Elämäntaidon valmennuksen suosio kertoo siitä, että ihmisillä on paljon rahaa, sanoo puolestaan Mielentervey-den Keskusliiton puheenjohtaja, psykologi ja apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri . Suomalaiset ovat vaurastuneet, ja yhä useammat asiat nähdään onnellisuuden esteenä. Tästä seuraa onnen etsimistä.
– Mitä paremmin asiat ovat, sitä enemmän on tilaa tyytymättömyydelle, Sauri tiivistää.
Onnellisuuden ja mielihyvän käsitteet ovat Saurin mielestä menneet sekaisin. Onni on sitä, että on tavoitteita ja tulevaisuutta. Se synnyttää markkinoita ”myös tämänkaltaiselle säätämiselle”.
– Hömppääkin voidaan valmennuksen nimissä myydä, mutta tuskin siitä haittoja on.
Esimerkiksi eräs alan firma myy pullonmuotoista puuvillanaruista kaulakorua, joka ”sisältää juuri sinulle merkityksellisen viestin”. Tilattuani 28 euron rihkamakorun minulle luvataan linkki videoon, joka sisältää ”mielikuvamatkan meren rannalle tapaamaan sisäistä lastani”. Sen jälkeen voin kirjoittaa mielikuvamatkalla saamani viestin korun mukana tulleelle paperinpalalle. Kun pistän viestin pulloon, ankkuroin voimavaratunteeni koruun.
Pekka Sauri kuunteli ihmisten murheita 16 vuotta suositulla Yölinjalla suorassa radiolähetyksessä. Yleisimmät vaikeudet olivat hänen mukaansa riippuvuudet, ihmissuhteet ja mielihyvän hallinta.
Kohtuullisuuden hakeminen on 2000-luvun ongelma. Vaurastuminen on tuonut mukanaan mielihyvän hallinnan ongelman, kun tarjolla on yltäkylläisesti kaikkea. Syöminen tai juominen riistäytyy helposti käsistä. Jos on saanut jo kaiken, mitä vielä voisi toivoa?
Kohtuus on monelta kateissa, esimerkiksi liikaa juomista ei paheksuta, vaan känniörvellystä pidetään joissakin tilanteissa lähes asiaan kuuluvana.
Saurin mukaan elämänvalmennuksen pointti on yksinkertaisuudessaan ”Aseta tavoite ja tavoittele sitä”, eikä siihen välttämättä tarvita maksullista valmentajaa.
Elämäntaidon valmentajien verkkosivujen mukaan valmennus on ratkaisukeskeistä, käytännöllistä ja tulevaisuuteen suuntautuvaa. Psykoterapeutti Mika Lindfors edustaa ratkaisukeskeistä terapiasuuntausta. Se lähtee siitä, että ihmisten ongelmat eivät aina vaadi vuosia kestävää menneisyyden tapahtumien käsittelyä, vaan autetuksi voi tulla kymmenelläkin tapaamiskerralla. Hänen mukaansa elämäntapavalmennuksessa lähdetään A:stä ja pyritään B: hen. Terapiassa puolestaan tutkitaan voimavaroja, lavennetaan lähtökohtia olemassaololle, tutkitaan arvomaailmaa.
– Valmennuksessa keskitytään enemmän tulosten aikaansaamiseen kuin ihmisen ymmärryksen laajentamiseen. Rakennetaan selkeä ohjelma, jota mennään askel askeleelta eteenpäin. Tällöin ehkä hukataan jotakin, arvelee Lindfors.
Ongelma on usein myös se, että valmennus ei oikeasti ja pysyvästi muuta elämää, vaan ihminen palaa hänelle tuttuun käyttäytymismalliin. Todellinen elämänmuutos vaatii jotakin myös lähiympäristöltä.
– Toki selkeä ohjelma voi olla hyvä lähtökohta. Mutta valmentajan täytyy olla herkkä ja katsoa mihin se kuljettaa. Hän ei saa tuputtaa asiakkailleen mitään, ja se vaatii hyvää kuuntelutaitoa.
Lindforsin mielestä ihmiset ajattelevat usein, että heidän tulisi olla jotakin muuta kuin ovat tullakseen hyväksytyiksi.
– Ihmiset hukkaavat helposti oman tarinansa, sen keitä he ovat ja mistä tulevat. Eli sen, mikä on oikeasti merkityksellistä juuri heidän elämässään.
Elämäntaidon valmennus näyttää nykyisin olevan hyvä bisnes. Usein valmentajat tulevatkin yritysmaailmasta. Lindforsin kauhuskenaario on, että terapiastakin tulee hyväosaisten temmellyskenttä. Palveluita käyttävät ja onnellisuuteensa satsaavat ne, joilla on siihen varaa.
– Suurin riski valmennuksessa on, että maksaa turhasta. Toki aina voi oppia jotakin hyödyllistä.
Jaa tämä artikkeli: