On asioita, joista Samuli Suonpää ei halua olla hiljaa. Niitä ovat muun muassa vähemmistöjen oikeudet ja kirkko.

Valomerkin uusi kolumnisti Samuli Suonpää hyppii nenille

Samuli Suonpää kirjoittaa sellaisista asioista, että joidenkin mielestä hänen pitäisi saada pesäpallomaila ahteriin.

• 04.03.2016 13:10
• Topias Haikala
• Sirpa Päivinen

"Me tiedämme, missä asut. Seuraavan kerran kun hypit meidän nenällemme, saat varoa tosissasi. Tuollaisesta paskasta saadaan henki pois todella helposti."

Kun sohii ampiaispesään, ampiaiset suuttuvat, ja Samuli Suonpää sohii.

Suonpää on teologian opiskelija, teologian opiskelijoiden lehden Kyyhkysen entinen päätoimittaja ja Valomerkki.fi-verkkomedian uusi kolumnisti. Hän on myös kärkäs ja provosoiva nettikirjoittaja, eivätkä kaikki tykkää siitä. Kirjoituksissaan hän on hyökännyt muun muassa naisvihaa ja rasismia vastaan.

Helmikuussa Helsingin yliopisto oli vuokraamassa tilojaan Tieto lisää tuskaa -nimiselle seminaarille. Seminaarin alustajiksi oli pyydetty puhujia, joiden Suonpää tulkitsi julistavan rasistisia tai äärioikeistolaisia ajatuksia. Hän kirjoitti Kyyhkysen nettiin jutun, jossa kutsui tapahtumaa rasistiseminaariksi ja kehotti yliopistoa miettimään tilan vuokrausta uudelleen.

Yliopisto twiittasi kohta, että salivaraus on peruttu, koska tilaisuus on yliopiston arvojen vastainen.

Pian Suonpään sähköpostiin alkoi pulpahdella uhkausviestejä. Se ei ollut ensimmäinen kerta.

Mies, joka ei koskaan oppinut mitään

Ennen Samuli Suonpää oli aina oikeassa.

– Luulin olevani voittamaton ja ehkä kuolematonkin. Putosin aina jaloilleni enkä siksi oppinut koskaan mitään.

Suonpää kasvoi perustyrvääläisessä perheessä 1970-luvun puolivälissä. Hänellä oli lapsesta alkaen vahvoja mielipiteitä. Lapsesta asti hän kertoo myös olleensa uskonnollinen.

– Lapsuudessa uskonto oli läsnä hyvin terveellä tavalla. Jumalan olemassaolo ja kristillinen terminologia olivat aina mukana. Se oli turvallista, ei moralisoivaa tai rankaisevaa, Suonpää kertoo.

Rippikoulun jälkeen Suonpäällä oli tiukka viidesläinen vaihe, jolloin puhuttiin kielillä ja odotettiin maailmanloppua. Jälkeenpäin ajatellen sen ajan meno tuntuu Suonpäästä vaaralliselta. Monet hänen silloiset kaverinsa irtautuivat uskonnosta täysin, ja Suonpää puhuu itsekin "femmatraumasta".

Tie vei silti teologiseen, ja Suonpää halusi papiksi. Silloin tavoite ei toteutunut, mitä Suonpää pitää hyvänä.

– Minusta olisi silloin tullut aika paska pappi. Kun ihminen elää elämänvaihetta, jolloin luulee tietävänsä kaiken, hänen paikkansa on jossain aivan muualla kuin saarnastuolissa, Suonpää toteaa.

Seinä ei kuitenkaan tullut vastaan vielä moneen vuoteen.

Samuli Suonpää on alkanut ajatella, että viestin keskiössä voisi olla jokin muu kuin Samuli Suonpää

Korttitalo romahtaa

"Näytätkin ihan homolta. Pesäpallomailan saat perseeseesi. Sinunlaisesi paskat tapetaan jokainen. Muut myöhemmin mutta sinä olet sellainen paska että sinusta aloitetaan."

Opiskelujen ohella Samuli Suonpää painoi töitä. Pian opinnot jäivät taka-alalle ja tyssäsivät kokonaan. 2000-luvun alussa hänellä oli oma ohjelmointi- ja konsultointifirma, sitten tilitoimisto. Hän muutti Vammalaan ja alkoi kivuta kohti pikkupaikkakunnan napamiehen paikkaa. Suonpää oli Pirkanmaan yrittäjien varapuheenjohtaja ja vaikka mitä muuta.

– Minulla oli kova halu rakentaa jotain uutta, suurta ja ihmeellistä, Suonpää kertoo.

Matkan varrella iski vauhtisokeus. Loppuvuodesta 2012 korttitalo romahti. Suonpää sai pitkän ehdollisen tuomion törkeästä kirjanpitorikoksesta ja veropetoksesta. Yritys meni konkurssiin.

– Vuoden jaksoin vakuuttaa itselleni ja tuomarille, että olen syytön. Sitten iski synnintunto. Ymmärsin, että oli tullut tehtyä virheitä.

Kone pysähtyi ja Suonpää jäi miettimään, mitä elämällään tekisi.

Etuoikeutettu kristitty heteromies

"Luuletko sinä, että sinulla on mitään tulevaisuutta kirkon työssä kun julkaisemme jutut siitä, että Kyyhkysen päätoimittaja on nussinut nuoria teologityttöjä? Meillä on kaikki tiedot sinusta."

Viime vuosina Samuli Suonpää on tajunnut, kuinka etuoikeutettu on. Hän on keski-ikäinen kristitty heteromies. Sellainen, joita Suomi kuuntelee.

– Koska olen mitä olen, aloin kokea, että vastineeksi velvollisuuteni on tukea huonommassa asemassa olevia.

Suonpään mukaan heitä ovat Suomessa naiset, etenkin nuoret. Jos 25-vuotias nainen kirjoittaa jotain, sen on paljon vaikeampi lyödä läpi kuin keski-ikäisen miehen juttujen.

– Kukaan ei myöskään uhkaa raiskata minua tai kommentoi tissejäni, jos puhun, Suonpää toteaa.

Kun Suonpää aikoinaan pääsi yliopistoon, opinto-oikeuden sai vielä iäksi. Konkurssin ja tuomion jälkeen hän päätti kokeilla teologiaa uudelleen. Hän käveli massaluennolle, jossa Pauli Annala kertoi kristologisesta opinmuodostuksesta. Kohta hän haki Kyyhkysen päätoimittajaksi, ja hänet valittiin.

Nyt Suonpää haluaa taas papiksi.

– Olen alkanut ajatella, että viestin keskiössä voi olla jokin suurempi kuin Samuli Suonpää. Uskon, että nyt minulla olisi pappina annettavaa.

Kirkko on niin tärkeä, että siitä pitää puhua

"Sait vähän esimakua Samuli siitä miten me sinut nolaamme jos vielä jatkat. Meillä on materiaalia paljon enemmänkin kuin vain nuo vanhat tuomiosi. Nyt lopetat. Kirjoita vaikka teologiaa tai jotakin jeesustarinoita tästä eteenpäin. Suvakkipaskan aika on ohi ja suvakit tapetaan."

Samuli Suonpään mielestä kirkko on niin tärkeä asia, että siitä pitää puhua. Muun muassa siitä hän aikoo kirjoittaa kolumneja Valomerkkiin.

– Haluaisin, että kirjoitusteni kautta syntyisi kuvaa siitä, miten moninainen meidän kirkkomme on.

Ellei maailma muutu, Suonpää joutuu kirjoittamaan myös tasa-arvosta, rasismista ja vähemmistöjen oikeuksista.

Viime aikoina Suonpää on alkanut taas pelätä. Ei niinkään omasta puolestaan, vaan lähipiirinsä. Vihapostit eivät jätä kylmäksi. Myös netissä yhä julmemmaksi käynyt kirjoittelu kylmää.

– Kirkossa pitäisi pitkästä aikaa uskaltaa taas sanoa, että tuo on väärin. Että lopettakaa, jumalauta.

Lainaukset on poimittu Samuli Suonpään saamista uhkausviesteistä.