Valomerkki aloittaa verkossa
Uutta suhdetta kirkkoon. Valomerkki tavoittelee toimituspäällikkö Tuure Hurmeen johdolla erityisesti nuoria aktiivisia aikuisia ja vanhempia aikuisia, joille esimerkiksi henkisyys ja lähimmäisen auttaminen ovat tärkeitä arvoja.

Uutta suhdetta kirkkoon. Valomerkki tavoittelee toimituspäällikkö Tuure Hurmeen johdolla erityisesti nuoria aktiivisia aikuisia ja vanhempia aikuisia, joille esimerkiksi henkisyys ja lähimmäisen auttaminen ovat tärkeitä arvoja.

Valomerkki aloittaa verkossa

Pääkaupunkiseudun yhteinen verkkomedia Valomerkki palvelee entistä paremmin niitä lukijoita, joita seurakuntalehdet eivät tavoita.

Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntien yhteisen verkkomedian, Valomerkin, toimituksessa Pasilassa on paiskittu viime viikkoina ankarasti töitä.

Valomerkki.fi-osoitteessa 25.3. avattavan verkkomedian toimituksessa on hiottu tekniikkaa ja lukuisia yksityiskohtia, kun Kirkko ja kaupungin, Essen ja Vantaan Laurin verkkolehdistä on muodostettu uusi ja yhteinen verkkopalvelu. Vanhoja verkkolehtiä ei enää päivitetä uuden verkkomedian lanseerauksen jälkeen.

Valomerkki harjoittaa terävää, rakentavasti kriittistä ja totuudenmukaista journalismia, joka perustuu kirkon arvoihin. Toimitusta johtaa toimituspäällikkö Tuure Hurme, 35. Aikaisemmin hän työskenteli Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkopalvelun vastaavana toimittajana.

– Haluamme tehdä ihmisten elämää entistä paremmaksi tuomalla keskusteluun tärkeitä asioita ja pitämällä hyvän elämän teemoja esillä. Valomerkissä hyvä elämä käsitetään laajasti niin, että se koskettaa ihmisen parasta niin fyysisellä, hengellisellä kuin henkiselläkin tasolla, Hurme sanoo.

Vaikka tekemisen tapa Valomerkissä muuttuu, verkkomedian linja noudattelee edelleen seurakuntalehtien koeteltua linjaa. Tarkoituksena on parantaa pääkaupunkiseudun ihmistenelämän laatua vahvistamalla heidän kristillistä ja paikallista identiteettiään.

Valomerkistä löytyvät pääkaupunkiseudun seurakuntalehtien kaikki viimeaikaiset jutut, jotka käsittelevät tuttuun tapaan kaupunkia, kulttuuria, elämää ja uskoa. Jutut tarkastelevat aiheita pääkaupunkilaisesta näkökulmasta paikallisuutta kuitenkaan unohtamatta. Lähiaikoina verkkomediaan tulee myös kaikkien lehtien yhteinen arkisto.

Valomerkki sisältää myös varta vasten nettiin tehtyjä juttuja ja videoita. Se uutisoi tärkeistä ja mielenkiintoisista aiheista, vaikka uutistoimistomaiseen otteeseen ei pyritäkään. Suuriin uutistapahtumiin varaudutaan silti reagoimaan omilla näkökulmilla nopeasti myös viikonloppuisin.

Lukijoiden iloksi verkkopalveluun on kehitetty muun muassa Valohoito-osio, joka on hengellinen ja henkinen kuntosali. Siellä pyörii Voimalausegeneraattori, josta voi lukea voimalauseita niin rakkauden, ilon, surun, väsymyksen kuin pelonkin hetkiin. Valohoidossa häärii myös Personal Pastor, jolle voi esittää kysymyksiä maan ja taivaan väliltä. Personal Pastor vastaa lukijoiden kysymyksiin lavealla otteella pilke silmäkulmassa.

Puheenvuoroja-osioon taas on luvassa keskustelua herättäviä kolumneja ja lukijoiden mielipidekirjoituksia.

Verkkomedia toimii aktiivisesti sosiaalisessa mediassa, ja aineistoja julkaistaan niin Facebookissa, Twitterissä, Youtubessa kuin Instagramissakin. Helsingin piispa Irja Askola on luvannut Instagramiin säännöllisesti kuvan ja ajatuksen, ja Espoon piispa Tapio Luoma kirjoittaa Twitteriin twaarnoja eli lyhyitä saarnoja. Juuri nyt itse kukin voi ohjata rahaa hyväntekeväisyyteen tykkäämällä valomerkistä Facebookissa.

Valomerkin sisällöt tuotetaan yhteistyössä neljässä toimituksessa eli Kirkko ja kaupungissa, Essessä, Vantaan Laurissa ja Valomerkissä. Valomerkin toimitus koostuu Toivontuottajista ja seurakuntayhtymien osoittamasta toimittajavoimasta. Toimitus operoi Pasilassa osana Toivontuottajia, joka on pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteinen sähköisen viestinnän yksikkö.

Valomerkin päätoimittajuus jaetaan vuoden 2016 loppuun saakka niin, että vastaavana päätoimittajana aloittaa Helsingin seurakuntayhtymän viestintäjohtaja Seppo Simola. Häntä seuraavat vuorollaan Vantaan viestintäjohtaja Pauli Juusela ja Espoon viestintäpäällikkö Urpu Sarlin.

Jaa tämä artikkeli: