Vuoden pimeimpänä aikana Emman näyttelyssä on esillä teoksia, jotka valaisevat ja saavat pysähtymään. Kuva: Ari Karttunen/EMMA
Valonveistäjän unihoito
Viileää valoa hohtavat jättimäiset ihmishahmot valaisevat hämärää näyttelyhallia kuin jäälyhdyt tai taidokkaat lumiukot.
Toisen kerroksen näyttelytiloissa on hiljaista, vaikka avajaisväki kulkee edestakaisin ja kiertää suuria teoksia ympäri.
Jaume Plensan teokset sulkevat suun ensin hämmästyksestä ja sitten tunnelman kunnioittamisen vuoksi. Toiset niistä ovat valkoisia sisäistä hehkua hohtavia ihmisfiguureja ja toiset metallisista kirjaimista valettuja hahmoja.
Edelliset ovat sileitä ja ilmestyksenomaisia, jälkimmäiset tuovat mieleen käsityötaidon ja kirjapainon, tiedonvälityksen ja kirjallisuuden.
Valoveistosten suuret sanat
Jaume Plensan mittavaa 22 vuoden kuvanveistäjäuraa esittelevässä näyttelyssä materiaaleina ovat teräs, synteettinen hartsi, lasikuitu, rauta, pronssi, alabasteri, paperi ja sähkövalo.
Paitsi valoa, veistokset kantavat yllään suuria sanoja.
Sanat ovat pääosin englantia, mutta välissä on monikielisiä teoksia. Veistettyinä ne tuovat mieleen elämäntaito- ja selfhelp-kirjallisuuden: ne on valittu kulttuurin perusytimestä.
Plensa on sanonut suhtautuvansa sanoihinsa runollisesti, ei kirjaimellisesti. Mutta jokainen hiukan runoutta lukenut tietää, että liian suuret sanat peräjälkeen vievät helposti voimat eivätkä lopulta tunnu miltään. Voima, äiti, totuus, maailma, taivas – tämäntapaiset universaalit sanat uuvuttavat ja keskittymiskyky herpaantuu.
Kolme hyvettä – usko, toivo ja rakkaus, toistuu useissa installaatioissa. Kirjaimista veistetyissä teoksissa hienointa ovat varjot, joissa lattiaan heijastuu sanojen verkko.
Sanat soivat, eivät toteudu
Näyttelyn hauskin teos on ammennettu kulttuurin ytimestä. Siinä ihmisoikeuksien julistuksen sanat on ripustettu ikkunan eteen korkeaksi verhoksi.
Sen kirjaimet soivat hienosti, kun niihin koskee, mikä on tarkoituskin. Plensa on todennut tämän teoksen olevan runoutta myös siinä mielessä, etteivät oikeudet toteudu käytännössä, vaan ilmaisevat ainoastaan yhteisen ihanteen.
Barcelonassa vuonna 1955 syntynyt Jaume Plensa tunnetaan julkisista veistoksistaan ja taideprojekteistaan ympäri maailman. EMMAn näyttelyopas kertoo kierroksellaan taiteilijan toivoneen, etteivät ihmiset yrittäisi niinkään ymmärtää teoksia, vaan näkisivät ne.
Ohjeen kuultuani tunnen lievää hämmennystä: miksi näin paljon sanoja teoksissa, joiden sanallista viestiä ei pidä etsiä? Huomaan, että ihmishahmoilla on silmät kiinni, silloinkin kun ne on aseteltu kasvot toisiinsa päin. Yrittääkö Plensa sanoa, että olemme meditoinnin tarpeessa?
”Aakkoset kuvaavat kulttuuria ja identiteettiä”, Plensa selittää kun kysyn asiaa häneltä avajaisten keskellä.
”Lapsuudenkotini oli täynnä kirjoja, runoutta ja musiikkia. Kasvoin siis itse kirjainten keskellä. Taiteilijana jaan ihmisille omia uniani, toista maailmaa, jossa ehkä ymmärrän paremmin tätä maailmaa”, hän selittää.
Kuvanveistäjänä häntä kiinnostaa aineen ja aineettoman suhde.
Plensa tahtoo näyttää kauneuden
Teokset eivät vie mukanaan, mutta pysäyttävät. Katsoja löytää niiden edestä pikemminkin itsensä kuin jonkin uuden maailman.
Hämärässä näyttelytilassa valoa tekee mieli tuijottaa ja hengittää sisään. Valkoiset ihmishahmot istuvat lattialla, seinillä ja jopa katossa silmät kiinni. Osa on itämaiseen filosofiaan liittyvän tunnetun kuvasarjan mukaisesti peittänyt käsillään myös korvansa tai silmänsä.
”Älä puhu pahaa, älä kuule pahaa, älä näe pahaa”, opettaa vanha elämänohje.
Plensan mielestä ihminen on sisäisesti kaunis. ”Lapsia pitäisi viedä kuuntelemaan stetoskoopilla ihmisruumiin ääniä, kuten värähtelyä ja veren kohinaa. Heille pitäisi näyttää ihmisruumiin kauneus”, hän sanoo.
Näyttelyn valosta tekee erityisen sen suunta sisältä ulospäin. Kun tavallisesti taidenäyttelyssä teokset on taidokkaasti valaistuja, EMMAssa on nyt vuoden pimeimpänä aikana nähtävissä teoksia, joista valo tulvii katsojan aivoja kohti.
Jaume Plensa / In the Midst of Dreams / Unelmien ympäröimänä 27.1.2013 asti Espoon modernin taiteen museo EMMAssa.
Jaume Plensan näyttelystä on tekeillä laaja julkaisu, joka ilmestyy marras-joulukuussa. Julkaisun kielet ovat suomi, englanti, ruotsi.
Jaa tämä artikkeli: