Hilary Mantel on kirjoittanut jättiromaanin uudenlaisen ihmisen ja uudenlaisen kristinuskon synnystä.
Valtapelejä 1500-luvun Englannista
Hilary Mantel: Susipalatsi. Teos 2011.
Brittikirjailija Hilary Mantelin palkitun historiallisen romaanin päähenkilö on Thomas Cromwell, kuningas Henrik VIII:n lähimmäksi mieheksi päätynyt sepän poika Putneysta.
Kirja alkaa raa’alla kuvauksella siitä, miten isä Walter potkii mudassa makaava poikaansa päähän. Sittemmin Cromwellin elämä on aikamoista nousukierrettä — aivan viimeisiä vaiheita ja mestauskuolemaa lukuunottamatta. Mutta niihin asti ei kirjan liki 800 sivussa päästä.
Teos keskittyy yli nelikymppisen Cromwellin elämään vuosina 1527–1535, jolloin hän palveli ylellisyyttä rakastavaa kardinaali Thomas Wolseyta ja katolisen kirkon kanssa kiistelevää levotonta kuningas Henrik VIII:ta.
Näitä vuosia leimaavat muun muassa Henrikin naimapuuhat. Avioeroaikeissaan kuningatar Katariinasta Henrik asettuu katolisen kirkon lakeja vastaan. Omaa poikalasta halajavan Henrikin tähtäimessä on Anna Boleyn, oikukas ja vallanhimoinen nousukas, jonka valtapeliä kuninkaan ja hovin kanssa on herkullista seurata.
Avioeromylläkässä Henrik riitautuu lopullisesti katolisen kirkon kanssa ja nousee Englannin kirkon päämieheksi. Hankkeen päätekijä oli herransa oikut tunteva Cromwell.
Teos on upea ja aistivoimainen sukellus Cromwellin aikaan ja persoonaan. Kirja on myös keskittymistä vaativaa luettavaa. Sivut vilisevät aikalaisia. Alussa onkin viiden sivun lista henkilöistä. Cromwellin tunnistaa tekstistä ”hänenä”, muut on nimetty.
Cromwellia on pidetty vihattuna rautakanslerina, mutta Mantel luo hänestä inhimillisen ja modernin. Hän on herrojensa uskollinen ja työteliäs palvelija, taitava talousmies ja lainoppinut sekä ison perheen oikeudenmukainen pää. Monista menetyksistä ja ankarasta lapsuudesta hän selviytyy työhönsä uppoutumalla. Takaumat kipeisiin muistoihin syventävät vallan kiemuroissa uurastavan Cromwellin persoonaa.
Cromwellin kiihkotonta hahmoa vasten uskonkiistoja poteva 1500-luvun Eurooppa piirtyy väkivaltaisena ja taikauskoisena. Kerettiläisvainot ja kirjapainotaito tekevät ihmisten elämästä monimutkaista, kummallista ja arvaamatonta.
Reformaattori Martti Luther sekä humanistit Erasmus Rotterdamilainen ja Thomas More ovat kirjan tärkeitä aatehistoriallisia hahmoja. Polttopisteessä on Moren ja Cromwellin suhde: Cromwell anoo julmaksi kuvattua Morea hyväksymään Henrikin kirkonpääksi säästääkseen tämän hengen.
Katolisen kirkon ote herpaantuu Englannista vähitellen. Cromwellin ansiota on luostarilaitosten varojen siirto kuninkaalle. Mutta kenelle kansa on uskollinen, kuninkaalle vai paaville?
Kuulustelujen ja kidutusten rinnalla kirjassa on läsnä myös huolella tutkittu arki, metsä ja mausteet: salvia, meirami ja kaneli.
Jaa tämä artikkeli: