Valvokaa!
Tehtävä. Jokaisella on oma vastuunsa. Kuva: Katri Saarela/Instagram: Kutriart

Tehtävä. Jokaisella on oma vastuunsa. Kuva: Katri Saarela/Instagram: Kutriart

Valvokaa!

Sana valvoa kuuluu kristinuskon äidinkieleen. Mutta mitä sillä tarkoitetaan?

Sanakirja antaa sille kolme merkitystä. Ensimmäinen on olla hereillä. ”Valvoin koko yön.” Toinen merkitys: Valvoa jonkin tapahtumista, johtaa työtä. ”Hän valvoo, että kaikki sujuu niin kuin pitäisi.” Kolmas merkitys: Tarkkailla jonkin tapahtumista. ”Poliisi valvoo tehostetusti liikennejuopumuksia.”

Nämä kolme merkitystä sisältyvät Jeesuksen kehotukseen valvokaa. Sunnuntain evankeliumissa kerrotaan isännästä, joka lähtee matkoille. Hän antaa kullekin palvelijalle oman tehtävän ja vastuun. Esimerkiksi ovenvartijan tehtävä ja vastuu on valvoa herransa taloa.

Nukahtamista on se, ettei ole koskaan tajunnut omaa tehtäväänsä.

Mutta sekään ei riitä, että jotain siitä aavistaa. Kysymys on siitä, olenko saamalleni tehtävälle uskollinen. Teksti herättää valtavan tärkeän kysymyksen. Mikä on sinun tehtäväsi tässä maailmassa? Uskotko, että sinulla on sellainen?

Oman kutsumuksesi löytäminen edellyttää, että löydät itsesi – oman lahjasi. Sillä tehtävä löytyy lahjasi pohjalta.

Valvominen on sitä, että otat lahjasi ja kutsumuksesi tosissaan. Etkä panttaa niitä. Uskon, että tässä on kysymys palvelemisesta. Siis omilla lahjoilla palvelemisesta.

Voi olla, että eri elämäntilanteissa palvelupaikkamme voi vaihtua. Mutta Jeesus sanoo, että hänen seuraajansa ovat ihmisten palvelijoita. Älä nukahda missiollesi.

Olli Valtonen

Valvomisen sunnuntai

Valvokaa!
Väri: vihreä
Valo: kaksi kynttilää
Tekstit: Ps. 90:1–6, 12–15, Mal. 3:13–18, Hepr. 3:12–15, Mark. 13: 33–37.

Jaa tämä artikkeli: