Kannustava ilmapiiri. Helka Liimatta ja Lyhdyssä pitkään asunut Pekka Valve, jonka ykkösharrastuksena on musiikki. Kuva: Sirpa Päivinen
Vamma ei estä oppimista
Helka Liimatta uskoo, että myös vaikeavammainen voi oppia uusia asioita innostavassa ja turvallisessa ympäristössä.
Kehitysvammaisille palveluja tarjoavalla Lyhty ry:llä on metsän keskellä avara ja viihtyisä päärakennus, jonka seinillä on runsaasti taidetta. Lyhdyn toiminnanjohtaja Helka Liimatta tervehtii asiakkaita ohi kulkiessaan ja kyselee heidän kuulumisiaan.
Lyhdyn tarina sai alkunsa siitä, kun sairaanhoitajana työskennellyt Liimatta tutustui yksilövastuiseen hoitotyöhön, jossa lähtökohtana ovat potilaan tarpeet. Uutta työtapaa hän toteutti osastonhoitajana 1990-luvun alussa kaupungin kehitysvammaislaitoksessa Sofianlehdossa.
Kerran Liimatta osallistui kahden kollegansa, Petri Helanderin ja Marja-Terttu Lindforsin, kanssa kehitysvammaisalan edustajien tapaamiseen. Alan ilmapiiri vaikutti jotenkin synkältä, ja ruokatauolla he saivat ajatuksen vaihtoehtoisesta toimintamallista omissa kodeissaan asuville kehitysvammaisille.
– Nimeksi tuli Lyhty, joka on lyhenne lyhytaikaiskodista ja työpajasta, sillä silloin oli tarkoituksena tarjota pelkästään paikkoja asumisen harjoitteluun. Nimi viittaa myös Florence Nightingalen lamppuun, joka merkitsi meille uutta valoa kehitysvammaistoiminnassa.
Lyhdyn ensimmäinen toimipiste avattiin Diakonissalaitoksen tiloissa vuoden 1993 lopussa. Siellä oli asunnot 15 kehitysvammaiselle. Vastoin alkuperäisiä suunnitelmia niistä tuli pysyviä asuntopaikkoja, ja asumisharjoittelupaikkojen määrä on jäänyt muutenkin vähäiseksi.
Lyhdyn palveluille oli tarvetta, minkä seurauksena avattiin vuosittain uusia pienryhmäkoteja ja työpajoja. Nykyään Lyhdyn palvelujen piirissä on kaikkiaan satakunta kehitysvammaista.
2000-luvun alussa tuli ajankohtaiseksi oman toimitalon rakentaminen. Talo valmistui viisi vuotta sitten Konalaan osittain Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamana. Päärakennuksessa on kaksi asumisharjoittelupaikkaa ja 22 pysyvää asuntoa. Lisäksi pienryhmäasuntoja on kahdessa muussa toimipisteessä.
– Tämä on niin sanottua autettua asumista. Henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden, sillä asukkaat tarvitsevat apua lähes kaikissa päivittäisissä toiminnoissaan, Helka Liimatta kertoo.
Asukkaat osallistuvat esimerkiksi oppimisyksikkö Lampun, kulttuurityöpaja Valon, tekstiilityöpaja Luovillan ja ulkotyöpaja Ladon toimintaan. Lisäksi Lyhdyssä on tarjolla keittiö- ja siivoustyötä näiden alojen työntekijöille tarkoitetussa työryhmässä. Suuri osa talossa asuvista käy opiskelemassa tai erilaisissa työpajoissa talon ulkopuolella. Lyhty tuottaa myös kulttuuritapahtumia.
Talon toimintatapoja on syventänyt kouluttaja Jaana Venkulan kehittämä fluktuaalinen malli. Se perustuu huomioon, että ihminen toimii ja tekee havaintoja emotionaalisen, esteettisen, eettisen, kokemuksellisen ja tiedollisen järjestelmän avulla.
Helka Liimatan mukaan tavoitteena ei ole, että nämä tekijät olisivat koko ajan tasapainossa. Esimerkiksi kokemuksella voi korvata tiedollista puolta. Keskeisenä ajatuksena on, että välillä syntyy ristiriitoja, joita ratkaisemisella syntyy jopa uusia innovaatioita. Mallin avulla pyritään vahvistamaan sekä palvelujen käyttäjien että 60 työntekijän taitoja.
Liimatasta on tärkeää, että kehitysvammainen voi elää turvallisesti ja hyväksyttynä omassa kodissaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vammainen pääsee arkielämässään vahvistamaan omia toiminnallisia valmiuksiaan ja että vammaisuudesta johtuvat haitat eivät muodostu esteeksi täysipainoiselle elämälle.
– Olen oivaltanut, että kehitysvammainen voi oppia monia asioita. Myös vaikeavammainen pystyy osallistumaan erilaisiin tehtäviin riittävän ohjauksen turvin. Tärkeänä tekijänä on asioiden toistaminen.
Sairaanhoitajaliiton Ihmisen parhaaksi -palkinnolla alkuvuodesta palkittu Helka Liimatta toteaa, että kehitysvammaisten asumis- ja muissa palveluissa on tapahtunut Suomessa melkoista edistystä 1970-luvulta lähtien. Esimerkiksi laitosmaista asumista on vähennetty rakentamalla pienryhmäkoteja.
– Saamani palkinto merkitsee paljon Lyhty ry:lle, joka on jatkanut Florence Nightingalen sata vuotta sitten alulle panemaa hoitotyön kehittämistä.
Liimatta on kokenut 16 vuotta Lyhdyssä antoisaksi. Ideoinnissa ja uusien ajatusten toteutumisessa hänelle on ollut suurta apua asiakkaista, heidän perheistään sekä innostuneesta ja osaavasta henkilöstöstä.
Lyhdyn palveluja ostavat muun muassa Helsingin, Espoon ja Kuopion kaupungit. Lisäksi Raha-automaattiyhdistys on tukenut Lyhdyn kehitysprojekteja.
Marjo Kytöharju
Jaa tämä artikkeli: