Kristiina Kartano tapasi Kamerunissa 15-vuotiaan Kevinin, joka oli menettänyt liikuntakykynsä hoitamattoman luutulehduksen vuoksi. Jalka joudutaan todennäköisesti amputoimaan. Kuva: Miina Weckroth
Vammaisperheet auttavat kamerunilaisia lapsia
”Eräs kamerunilainen isä ihmetteli lastemme kuvat nähdessään, syntyykö vammaisia lapsia valkoihoisillekin.”
Vammaisperheiden monitoimikeskus ja vertaistukiyhdistys Jaatinen polkaisi alkukeväästä toden teolla käyntiin kehitysapuprojektinsa. Yhdistys auttaa vammaisia lapsia Afrikassa.
Puheenjohtaja, puistolalainen pastori Kristiina Kartano ja yhdistyksessä työskentelevä lääkäri Miina Weckroth Kauniaisista tekivät ensimmäisen vierailunsa Pohjois-Kameruniin, Akon ja Misajen alueelle.
– Olen jo lukioikäisestä haaveillut joskus adoptoivani Afrikasta pojan. Kun pyyntö auttaa Kamerunin vammaisia lapsia tuli omalle kohdalleni, en epäröinyt. Onhan sanottu, että yhden ihmisen hätä on suurin, Kristiina Kartano kertoo hankkeen alusta.
– Sitä hätää näimme paljon, ja haluamme yrittää auttaa. Itselläni on vammainen lapsi, ja tunnen sympatiaa vammaisperheitä kohtaan. Tällaisen lapsen kasvattaminen on varmasti Afrikassa vaikeampaa kuin Suomessa, Kartano miettii.
Tukikenkiä ja leikkaushoitoa
Jaatisen edustajat kokivat ensimmäisellä Afrikan matkallaan monenlaista. He söivät muun muassa tietämättään isoruokosrottaa.
Kartanolla ja Weckrothilla oli hyvä tiimi apunaan. Suomalaistunut kamerunilainen lakimies Danhu Kingsley Tassee oli luonut yhteyksiä ja löytänyt Jaatisen yhteistyökumppaniksi paikallisen yhdistyksen, DOSA:n (Dööh Solidarity Association). Siihen osa-aikaisesti palkattava opettaja Shewa Abel sai suomalaisilta työvälineekseen kannettavan tietokoneen.
– Kingsley oli tiedottanut alueella, että olemme tulossa etsimään yhteistyökumppaneiksemme vammaisperheitä. Heille oli uutta se, että joku on heistä kiinnostunut. Eräs isä ihmetteli lastemme kuvat nähdessään, syntyykö vammaisia lapsia valkoihoisillekin, Kristiina Kartano kertoo.
– Lyhytkasvuinen tyttö Anita, jolla oli epämuodostuma selässään, itki ilosta saadessaan tukikengät. Monia vammaisia lapsia voitaisiin auttaa toimittamalla heidät korjaaviin leikkauksiin, Kartano näki.
Suomalaiset löysivät Akosta, Babylonin kylästä 15-vuotiaan Kevinin, jonka mätivä ja kipeä haava sääressä oli ollut kolme vuotta hoitamatta. Poika liikkui enää vain hilautumalla pienen jakkaran varassa tupakkaa myyden. Kylässä oli pohdittu hänen tilannettaan, ja kun varoja pojan hoitamiseksi ei ollut kenelläkään, yhteisö totesi pojan kirotuksi välttääkseen siten oman syyllisyytensä.
Kun suomalaiset toimittivat Kevinin lääkäriin satojen kilometrien päähän, lääkäri ehdotti jalan amputoimista. Poika pääsi maksulliseen sairaalahoitoon vasta, kun Weckroth adoptoi pojan ”kummipojakseen”.
Kulkuväline ja kummeja
Jaatisen kolmivuotinen projekti on saanut 57 700 euroa Ulkoministeriön tukea. Jaatinen on aikaisemminkin osallistunut pienimuotoisesti kehitysapuun. Botswanaan on toimitettu tukikenkiä Thuson kuntoutuskeskuksen kautta.
Yhdistys halusi kuitenkin viedä apua jonnekin muualle kuin Afrikan rikkaimpiin kuuluvaan valtioon. Se suunnittelee nyt Ulkoministeriön rahoituksen ulkopuolella keräävänsä lisää varoja hankkiakseen DOSA:n käyttöön maasturin, jotta apua tarvitsevien luokse päästäisiin ja heitä saataisiin hoitoon.
– Aiomme myös etsiä lapsille suomalaisia kummeja, jotta lasten vaivat saadaan leikkauksin hoidettua. Köyhät perheet tarvitsevat tukea kustannuksiin ja sairaalan päivämaksuihin. Perheen on myös järjestettävä lapsen perushoito ja ruokailu sairaala-ajaksi, Kristiina Kartano sanoo.
Kolmen lapsen äiti Kartano kertoo saaneensa Kamerunissa myös perspektiiviä omaan elämäänsä. Oli tärkeää tavata elämäänsä monella tavalla tyytyväisiä, köyhiä ihmisiä, jotka iloitsivat lapsikatraastaan.
Jaa!-keräyksen lahjoitustili on Nordea 137830-209789, viite: Kamerun.www.jaatinen.info
Jaa tämä artikkeli: