Vammaistyötä seurakunnissa 40 vuotta
Espoon seurakuntien vammaistyö täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Kuurojen, näkö- ja kehitysvammaisten kanssa ja tueksi tehtyä työtä muisteltiin juhlassa 1. maaliskuuta Espoon tuomiokirkon seurakuntatalolla.
Kehitysvammatyön ensimmäinen viranhaltija, keväällä 1974 työnsä aloittanut diakoni Eeva Pirinen muisteli toiminnan vuosikymmeniä. Kehitysvammaisten lasten aktiiviset vanhemmat perustivat syksyllä 1965 Tapiolaan päiväkerhon, joka kokoontui seurakunnan tiloissa. 4-20-vuotiaita kehitysvammaisia kävi kerhossa aluksi enimmillään toista kymmentä. 1972 vanhemmat perustivat Kehitysvammaisten Tukiyhdistyksen, jonka kanssa seurakunnilla on ollut yhteistyötä alusta alkaen.
Toiminnan alussa seurakuntien kehitysvammatyön toimintamenoihin oli tarjolla valtionapua jopa 32 prosenttia. Sittemmin Espoon kaupunki osti palveluita seurakunnilta. Ostopalvelu lakkasi vuonna 1984 ja kaikki toiminta siirtyi seurakuntien omaksi toiminnaksi.
Näkövammaisille ja kuuroille on ollut omat työntekijät 1970-luvun lopulta alkaen.
Pienimuotoisesta kehitysvammaisten askartelukerhotoiminnasta on kasvanut monipuolinen aisti- ja kehitysvammaisten ja heidän perheidensä tukitoimintaverkko. Seurakunnat ovat järjestäneet yhdessä muiden toimijoiden kanssa työtoimintaa, leirejä, kerhoja, matkoja ja rippikouluja sekä auttanut apuvälineiden ja sosiaalietuuksien hankinnassa. Vapaaehtoisten auttajien merkitys on ollut jatkuvasti suuri, ja 1970-luvulta alkaen seurakunnat ovat olleet mukana järjestämässä myös heidän koulutustaan.
Espoossa asuu noin 800 kehitysvammaista, saman verran näkövammaisia ja noin 200 kuulovammaista. Diakoni Eeva Pirinen sanoo, että yhteiskunnan otettua aiempaa enemmän vastuuta vammaispalveluista seurakuntien työ keskittyy yhä enemmän hengelliseen työhön.
Jaa tämä artikkeli: