Vanhemmuus hukassa
Jokainen voi omin silmin nähdä, että nuorukaisia notkuu mitään järkevää tekemättöminä kaupungin puistoissa, ostareille ja asemilla. Valitettavasti tilastot ja alan asiantuntijat vahvistavat tämän näppituntuman.
Suuri joukko nuoria, erityisesti miehenalkuja, on syrjäytynyt tai syrjäytymässä yhteiskunnan rakentavasta osallisuudesta, työstä tai opiskelusta. Usein tähän liittyy moniongelmaisuutta, päihteitä ja vaikeuksia terveyden kanssa.
On hyvä, että eri tahot pyrkivät nappaamaan näistä nuorista kiinni. Kaupungilla, eri järjestöillä ja kirkollakin on tapoja, joilla heitä pyritään tukemaan ja auttamaan uudelleen säällisen elämän alkuun. Parempi kuitenkin olisi, jos syrjäytymiseen ei tartuttaisi vasta sen tapahduttua, vaan tartuttaisiin sen syihin ja ehkäistäisiin niitä.
Nykyään ei saisi syyllistää ketään. Silti tavallinen arkijärkikin sanoo, että jokaisen syrjäytyneen nuoren taustalla on kotiolot, joissa jotakin on mennyt pieleen. On puuttunut jokapäiväistä turvallisuutta, huolehtimista ja ohjausta elämän rakentamiseen.
Nuorten asioihin perehtyneet kertovat, että ilmiö koskee sosiaaliselta asemaltaan hyvin erilaisia perheitä. On periytyvää syrjäytyneisyyttä, jossa vanhemmiltakin on elämän hallinta kateissa. Toisessa laidassa taas on ulkoisesti hyvinkin menestyviä vanhempia, joiden elämässä ei vain tahdo olla aikaa eikä ehkä niin haluakaan pysähtyä pitämään huolta jälkikasvustaan.
Yhteiskuntaa on aina helppo syyttää ja huutaa apuun. Mutta kyllä kai monessa asiassa voi kysyä yksilöidenkin vastuun perään. Kenen tehtävä on pitää lapsista huolta, ellei sitten omien vanhempien. Toki monelta voimat uupuvat eivätkä kyvyt ja taidotkaan aina niin kaksisia ole. Elämän palasia ja arvoja järjesteltäessä sieltä ihan kärkipäästä pitäisi kuitenkin löytyä se, että pitää omistaan niin hyvää huolta kuin pystyy.
Elämä ei ole vain ajautumista olosuhteiden mukana. Se on myös omia ratkaisuja ja arvovalintoja. Oman uran tai hetken mukavuuden sijasta kannattaa panostaa läheisiin ihmisiin. On hyvä muistaa myös raamatullinen totuus: antaessaan saa. Kaiken, mitä sijoittaa omiin lapsiinsa, saa moninkertaisesti takaisin.
Seppo Simola
päätoimittaja
Jaa tämä artikkeli: