Kampin palvelukeskuksen juhlasali kävi ahtaaksi, kun Senioriliike piti toista perustamiskokoustaan viime keskiviikkona. Kuva: Sirpa Päivinen
Vanhukset haluavat asua kotona
Ikäihmiset ovat huolissaan siitä, miten heidän asioitaan ajetaan. Maassa on viitisentoista seniorijärjestöä, mutta silti joulukuussa perustettu Senioriliike on kerännyt suurta kiinnostusta.
Senioriliikkeen toinen perustamiskokous viikko sitten keräsi Kampin palvelukeskuksen juhlasalin niin täyteen, että osa eläkeläisistä joutui seisoskelemaan tai istumaan lattialla. Senioriliikkeen perustaja, professori ja ylilääkäri Sirkka-Liisa Kivelä kertoi, että järjestön hallitus oli kokoukseen mennessä hyväksynyt jäseniksi 740 henkilöä ja netissä odotti 500 nimeä, joita ei vielä ollut käsitelty.
– Senioriliike on perustettu arvokkaan ja turvallisen vanhuuden edistämiseksi, Kivelä luonnehti kokousväelle.
Liikkeen tavoitteina on saada maahan vanhusasiavaltuutettu sekä lisätä vanhustenhoitoon erikoistuneiden lääkäreiden eli geriatrien koulutusta.
Tiedon etsintä vaikeaa
Juhlasalin ovensuusta istumapaikat saaneet Sirkka Skogberg ja Pirkko Mäkinen tuntevat omaishoitajan arjen. Mäkinen on seitsemän vuotta huolehtinut iäkkäästä äidistään, ja Skogberg hoiti nyt jo edesmennyttä miestään.
– Olen äidin luona päivittäin kolmesta kuuteen tuntia, Mäkinen kertoi.
Virallista omaishoitajan statusta eläkkeellä oleva Mäkinen ei ole hankkinut. Hän ei tiedä, leikkaisiko omaishoidon tuki muita etuuksia. Oikean tiedon saaminen onkin senioreille haaste.
Vanhus vai seniori?
- Helsingin vanhuspalveluissa kutsutaan vanhuksiksi yli 75-vuotiaita, ja yli 65-vuotiaita sanotaan eläkeläisiksi. Hallinnollisesti vanhuspalvelut ovat kuitenkin kaikkien yli 65-vuotiaiden helsinkiläisten käytössä.
- Vanhus ei olekaan virallinen termi, ja moni haluaa kutsuttavan itseään mieluummin ikääntyneeksi, senioriksi tai seniorikansalaiseksi.
- Vuoden 2007 lopussa helsinkiläisistä oli 14,2 prosenttia yli 64-vuotiaita.
– Pitäisi olla joku ihminen, joka sanoo. Itse sain aikanaan henkilökohtaista apua munuaistautiliitosta, sanoi puolestaan Skogberg.
Helsingissä omat kotihoidonlääkärit
Kivelä arvosteli Ylen radiohaastattelussa, että vanhuksia hoidetaan suomalaisissa kunnissa eri tavoin.
– Meillä on hyviä palvelutaloja ja hyvää kotihoitoa, mutta on myös huonoa hoitoa. Vanhukset ovat epätasa-arvoisessa asemassa riippuen siitä, missä kunnassa he sattuvat asumaan.
Helsingissä asiat eivät ole aivan huonosti, jos on uskominen kaupungin vanhuspalvelujohtaja Arja Peiposta. Helsingin palvelutaso on saanut kiitosta kansainvälisillä mittareilla arvioituna, ja erikoisosaamistakin löytyy.
– Helsingissä on omat kotihoidon lääkärit, joista valtaosa on geriatriaan erikoistuneita. Se on poikkeuksellista, Peiponen kertoo.
Valtakunnallisen laatusuosituksen tavoite on, että 90 prosenttia vanhuksista eläisi omassa kodissa itsenäisesti tai tukitoimien avulla. Helsinkiä on moitittu liiasta laitoskeskeisyydestä, mutta se pyrkii kehittämään avopalveluja.
– Valtaosa ikäihmisistä toivoo voivansa asua kotona. Laitokseen joutumista ei pidetä laadukkaana, eikä se ole kustannuksiltaankaan järkevää.
Jaa tämä artikkeli: