Jää, joki, maantie, rautatie, autotie, moottoritie ja kiitorata ovat seitsemän näkökulmaa, joiden kautta 90-sivuinen kirja Matkamme Vantaan historiassa (Vantaan kaupunginmuseo 2010) käy läpi mennyttä ja nykyistä Vantaata.

Kirja on täynnä kiinnostavaa knoppitietoa. Esimerkiksi Suomen vanhin koiranluu on löydetty Vantaalta, jonka jääkauden alta paljastuneissa saarissa ja syvällä sisämaahan ulottuvien vuonojen rannoilla asuttiin jo kivikaudella. Vanhimmat asutuslöydöt ovat yli 9000 vuoden takaa nykyisen Sipoontien alta Jokivarresta.

Keskiaikaa on Vantaalla selvitetty jo pitkälle. Täällä oli jo silloin hieno kivikirkko, jonne varmasti tultiin myös kauan sitten kadonneesta Gubbackan kylästä. Sieltä on löydetty muun muassa luinen noppa, joten arkisen työnteon ja Jumalan sanan kuulon välillä ehdittiin myös pelata.

Vantaan sijainti antoi mahdollisuuden käydä merikauppaa lahden yli Tallinnaan. Kuninkaantietä pitkin kulkivat niin tavarat, armeijat kuin kerjäläiset. 1800-luvun alussa Vantaan edeltäjä Helsingin Pitäjä oli Suomen tärkein vuoriteollisuusalue. Yli puolet Suomen rautamalmista nostettiin Sillbölen ja Hämeenkylän kaivoksista.

Entä mikä on Vantaan suurin kaupunginosa? Oikea vastaus on lentokenttä. Se rakennettiin suurelta osin rattijuoppouttaan sovittavien vankien työllä. Lentoasema tarvittiin vuoden 1952 Helsingin olympialaisiin.

Vantaan historia on samalla koko Helsingin alueen historiaa, sillä maan pääkaupunki sijaitsee alueella, joka voisi olla Vantaata.