Vantaan seurakunnille esitetään tiukkaa talousarviota
Vantaan seurakuntien ensi vuoden talousarvioehdotus on tiukka sekä käyttötalouden että investointimenojen osalta. Syynä tähän on yleinen taloustilanne ja seurakuntien jäsenmäärän lasku sekä kirkosta eroamisen että muuttoliikkeen vuoksi – iso osa Vantaalle muuttajista tulee ulkomailta.
Yhteinen kirkkoneuvosto päätti keskiviikkona lähettää seurakuntiin lausuntokierrokselle vuoden 2014 budjettiehdotuksen. Siinä arvioidaan kirkollisverotuoton laskevan 2,2 prosenttia nykyiseen talousarvioon verrattuna.
Kirkollisveron tuoton ennakoidaan ensi vuonna olevan vajaat 29,3 miljoonaa, mikä ei kata edes toimintamenoja. Niiden arvioidaan olevan 33,15 miljoonaa euroa ja nousevan puolella prosentilla. Käytännössä toimintamenoja on seurakunnissa ja niiden yhteisissä palveluissa pienennetty, sillä kulut nousevat.
Vantaan seurakunnat saavat kuitenkin muun muassa vuokratuottoja omistamistaan maa-alueista ja asunnoista sekä toimintamaksuja yhteensä vajaan 9,8 miljoonan edestä.
Vaikka seurakuntien taloustilanne on toistaiseksi vakaa, tulevaisuus ei näytä hyvältä. Kiinteistö- ja myös henkilöstömenoja on pakko vähentää tulevina vuosina. Tavoitteena on vähentää ensisijaisesti kiinteistöistä.
Tikkurilan kirkko odottaa kaupungin päätöksiä
Ensi vuoden budjetissa vuosikate, jolla rahoitetaan välttämättömät korjaus- ja mahdolliset uudisrakennushankkeet, on puoli miljoonaa euroa aiempaa pienempi, vajaat 3,0 miljoonaa euroa.
Investointisuunnitelma vuosille 2014-2019 ei sisällä muun muassa Tikkurilassa sijaitsevan virastotalon eikä Holman kurssikeskuksen korjauksia.
Suurin yksittäinen hanke on Tikkurilan uusi kirkko, jonka toteuttaminen odottaa Vantaan kaupungin päätöksiä. Kirkkoon on investointisuunnitelmassa varattu 9 miljoonaa euroa. Nykyinen kirkko suljettiin työterveyssyistä kesällä.
Jäsenten kohtaaminen ja palvelu korostuvat
Vantaan seurakunnat vastaavat jäsenmäärän vähenemiseen kehittämällä toimintaansa entistä jäsenlähtöisempään suuntaan.
Kirkollisissa toimituksissa kohdataan suuri joukko sellaisiakin seurakuntalaisia, jotka eivät muuten toimintaan osallistu. Siksi esimerkiksi kasteperheitä tuetaan erityisellä Pienellä parasta -materiaalilla. Jäseniä aiotaan entistä enemmän kohdata siellä, missä ihmiset muutenkin liikkuvat ja muun muassa kaupunkitapahtumissa ollaan vahvasti läsnä.
Vapaaehtoistyö on seurakuntien painopiste, jossa tavoitteena on paitsi saada uusia Suurella Sydämellä -vapaaehtoisia myös kouluttaa työntekijöitä toimimaan yhä paremmin heidän kanssaan. Monikulttuurisuus on otettu vahvasti mukaan tavoitteisiin, maahanmuuttajista 2/3 on kristittyjä.
Teksti: Pauli Juusela
Jaa tämä artikkeli: