Hannele Koskinen on opettanut suomea turvapaikanhakijoille viime syksystä lähtien. Kuva: Patrik Lindström

Vapaaehtoiset opettavat turvapaikanhakijoille suomea

Otaniemen vastaanottokeskuksessa suomea opiskellaan Tapiolan seurakunnan vapaaehtoisten johdolla.

• 12.01.2016 17:20
• Kati Pitkälä

Otaniemen vastaanottokeskuksen tukiryhmässä Facebookissa haettiin lokakuussa 2015 vapaaehtoisia opettamaan turvapaikanhakijoille suomen kieltä. Hannele Koskisen oli entisenä vanhusten vapaaehtoisena helppo lähteä mukaan. Vuodenvaihteeseen mennessä suomen kielen perusteita opettavia ryhmiä on toteutettu neljä, ja kolme uutta käynnistyy. Alkamassa on myös yksi jatkoryhmä.

"En ajatellut jatkaa näin pitkään, ja nyt olen mukana organisoimassa opetusta. Tämä imaisi mukaansa totaalisesti", Koskinen kertoo.
 

Kirjava joukko puolin ja toisin

Suuri osa Tapiolan seurakunnan organisoimasta 30 vapaaehtoisesta opettajasta on eläkkeellä olevia opettajia, mutta mukana on esimerkiksi sairaanhoitajia ja yrittäjiä. Seuraavaan opetusryhmään on saatu kymmenen uutta vapaaehtoista. Opettajan pedagogisesta koulutuksesta on apua, mutta enemmän määrää oikeanlainen luonne.
 

"Tähän sopivat räväkät persoonat, jotka osaavat ottaa tilanteen haltuun."

Oppilaiden joukossa on esimerkiksi irakilaisia, afgaaneja, syyrialaisia ja somalialaisia. Osa heistä on korkeakoulutettuja, toisille suomi on ensimmäinen opittu kieli. Oppilasryhmien koostumukset vaihtelevat tilanteen mukaan.
 

Intensiivityöskentelyllä loistavia tuloksia

Tekstimateriaalin opiskelun pohjalle on tehnyt kaksi maahanmuuttajia opettanutta kieltenopettajaa. Vuoden 2016 alusta otetaan käyttöön Kirkon ulkomaanavun ja Helsingin yliopiston kehittämä Toisto-menetelmä.

40 hengen suuruinen oppilasryhmä kokoontuu oppimaan suomen kielen perusteita viisi kertaa, 1,5 tuntia kerrallaan. Neljän ensimmäisen kerran aikana he oppivat kieltä kymmenen opettajan kanssa neljän hengen intensiiviryhmissä. Tunnilla käydään läpi tervehdyksiä, ääntämistä ja sanontoja. Moni opettelee läksyt ulkoa. Luokissa on aina iso häly, ja opettajan rooli on olennainen. Viidennellä kerralla on päätösjuhla.

Oppituntien ulkopuolella oppilaat käyttävät runsaasti aikaa opiskeluun. Joitakin suomalaisia tapoja turvapaikanhakijat oppivat luontevasti kielenopetuksen ohessa. Tosin täsmällisyyden oppimisessa on ollut ajoittain haastetta.

"Heillä on valtava motivaatio oppia kieltä ja kotoutua Suomeen, sillä monilla on unelma työllistyä ja perustaa perhe Suomessa. Sana hyvästä opetuksesta on kiirinyt suusta suuhun. Olemme myös saaneet valtavasti kyselyjä ja kiitosta opetuksestamme."

Koskisen kokemuksen mukaan turvapaikanhakijat arvostavat opettajiaan.

"He kunnioittavat opettajan asemaa ihan eri tapaan kuin suomalaiset. He vaativat saada sanoa minua opettajaksi, vaikka haluaisin tehdä heidän kanssaan sinunkaupat."