Hyvää työtä. Vapaaehtoistyöntekijät huolehtivat muun muassa Paavalinkirkolle kylvetyistä kesäkukista. Anita Eerola (vas.), Saara Valaranta, Sirpa Lajunen ja Antero Kovalainen saattavat kastella kasveja kesähelteillä useamman kerran viikossa.
Vapaaehtoiset ottavat vastuuta
Paavalin seurakunnan tavoitteena on saada joka kymmenes seurakuntalainen mukaan vapaaehtoistoimintaan.
Teksti Tommi Sarlin
Kuva Sirpa Päivinen
– Asun yksin, ja kirkolla saa seuraa. Saan tyydytystä siitä, että voin tehdä jotain hyödyllistä. Seurakunta on ollut minulle lapsesta asti tuttu paikka, Kovalainen kertoo.
Paavalin seurakunnassa on meneillään kolmivuotinen vapaaehtoistoiminnan projekti, jolle on tarkoitus saada vielä jatkorahoitusta seurakuntayhtymältä. Tavoitteena on luoda vapaaehtoistoiminnalle niin vahvat rakenteet, että se jää pysyvästi osaksi seurakunnan elämää.
Seurakuntaneuvoston jäsen Matti Linnanahde toimii projektiryhmän puheenjohtajana. Hänen mukaansa vapaaehtoistyö ei saa olla vain joidenkin aktiivien asia, jota muut seurakuntalaiset ja seurakunnan eri toimialat seuraavat katsomosta.
– Päinvastoin, vapaaehtoistyö vaikuttaa jo nyt läpileikkaavasti kaikissa Paavalin seurakunnan toiminnoissa, Linnanahde sanoo.
Hänen mukaansa kirkko tukee vapaaehtoistyötä sekä hyvien sisältöjen vuoksi että taloudellisesta pakosta.
– Heikoimpien auttaminen ja auttamisen mahdollistaminen ovat kirkon ruisleipää. Samalla kirkon taloudellisen tilanteen kiristyminen on tuonut uutta tarvetta vapaaehtoistyön kehittämiseen, Linnanahde sanoo.
Kirkko ei ole vain näyttäviä rakennuksia ja tehtävilleen omistautuneita työntekijöitä, vaan ennen muuta seurakuntien ja nimenomaan seurakuntalaisten yhteisö.
– Tämän oivaltaminen entistä syvemmin on avannut mahdollisuuksia kehittää kirkon omaa vapaaehtoistyötä. Sitä tehdään ympäri maata vaihtelevalla menestyksellä, mutta suunta on selvä.
– Seurakuntalaiset ottavat kirkkoa haltuunsa, ja se tapahtuu osaksi juuri auttavan vapaaehtoistoiminnan kautta, Linnanahde ennustaa.
Paavalin seurakunnan kunnianhimoisena tavoitteena on, että kymmenen prosenttia seurakuntalaisista saadaan mukaan vapaaehtoistoimintaan.
– Välineitä ja reittejä tähän ovat vapaaehtoistyön arkipäiväistäminen luontevaksi osaksi elämänmenoa, verkottuminen alueen vapaaehtoistyötä tekevien järjestöjen kanssa sekä ihmisten aktivoiminen esittämään uusia hyviä toimintamalleja, Linnanahde näkee.
Vapaaehtoistoiminnan koordinointi on jo osa monien seurakunnan työntekijöiden työtä. Diakoni Anna Kalskeen mukaan työn täytyy olla hyvin organisoitua ja johdettua.
– Olemme tehneet yhteistyötä kaikkien tuomiorovastikunnan seurakuntien kanssa, lisäksi myös yhdistysten ja kaupungin eri toimialojen kanssa, Kalske sanoo.
Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston marraskuussa hyväksymän jäsenstrategian mukaan seurakuntien toiminnan tulisi lähteä seurakuntalaisten tarpeista.
Osana strategiaa perustettiin kolme kärkihanketta, joista yksi käsittelee jäsenten osallisuutta kirkossa ja yhteiskunnassa. Hankkeille luodaan parhaillaan tavoitteita, jotka hyväksytään viime kädessä yhteisissä luottamuselimissä.
– Tavoitteiksi ovat nousemassa muun muassa vapaaehtoistyön pelisääntöjen luominen sekä hyvien käytänteiden ideapankki, kertoo yhteisen seurakuntatyön vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Hanna Lipasti-Raulus .
– Myös vapaaehtoistyötä tarjoava Suurella sydämellä -sivusto otetaan täydellä teholla käyttöön syksyllä.
Jaa tämä artikkeli: