Vapaaherra vuokrasi tontteja
Hermannin rantatie. Kuva: Pekko Vasantola

Vapaaherra vuokrasi tontteja

Vapaaherra Herman Standertskjöld-Nordenstamin (1854–1934) mukaan on nimetty sekä Hermannin rantatie että kokonainen kaupunginosa, Hermanni. Tämä ulkoministeriön virkamies omisti sekä Kumpulan kartanon että Laukon kartanon Vesilahdella. Hän erotti Kumpulan kartanosta kolme aluetta, joista ryhtyi vuokraamaan asuntotontteja.

Kaksi aluetta sai nimet Hermanstad I ja Hermanstad II, joka on nykyisin osa Vallilaa. Helsingin kaupunki osti vuokramaat vuonna 1893. Hermanni rakennettiin tuolloin tiiviiksi puutaloalueeksi.

Standertskjöld-Nordenstam tuli tunnetuksi myös Laukon torpparien häätäjänä. Torppia oli noin 150. Yrjö Punkari kirjoittaa artikkelissaan Laukon omistajia ja haastajia, että pehtoorin johtamistyyli herätti katkeruutta torppareissa, jotka vaativat muun muassa päivätöiden lyhentämistä kesällä 10 tuntiin. Torpparit menivät lakkoon toukokuussa 1906.

”Suomen kieltä taitamaton vapaaherra vaati lakon lopettamista tai lakkoilijoiden häätämistä. Oikeudenkäynnissä torppareiden perusteluja ei tietenkään hyväksytty. Monet myöntyivät, mutta 41 torpparia häädettiin asunnoistaan taivasalle pakkaseen seuraavan vuoden alussa, ja asiaa käsiteltiin Suomen senaattia myöten. Vasta Suomen itsenäistyttyä säädettiin laki, jonka perusteella torpparit saivat lunastaa maansa.”

Eira Serkkola
Muut lähteet: Helsingin kadunnimet, Wikipedia

Jaa tämä artikkeli:

Minuutissa mystikoksi

Villi city