Tuomioita. Kuka kuuluu siunattuihin, kuka eksyneisiin? Kuva: Katri Saarela/Instagram: Kutriart
Vartin retriitti: Huomautuksia
”Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte nyt periä valtakunnan.”
”Menkää pois minun luotani, te kirotut.”
Hyvä Jumala, tähän kuvaan minulla olisi kyllä muutama reunahuomautus, jos kestät kuunnella.
Matteuksen kovista sanoista on ollut ajan mittaan ainakin se hyöty, että olemme tajunneet, miten tärkeää on ruokkia nälkäisiä, majoittaa kodittomia, purkaa muureja ihmisten väliltä sekä tukea heikkoja ja syrjittyjä.
Uskosta ja toivosta pitää seurata konkreettisia asioita, ei vain teorioita.
Tuntuu myös hyvältä, että ne joille valtakunta luvataan, eivät tunnista tehneensä sen eteen mitään erityistä. Heille elämä on ollut ehjä ja kokonainen asia.
Minua huolestuttaa kuitenkin se, että valtakunnan rajoja piirretään jo tässä elämässä: Nuo kuuluvat meihin siunattuihin, nuo taas niihin eksyneisiin.
Tämä pistää itse asiassa vihaksi, mutta yritän hillitä itseni. Erottelu ei kuulu yhdellekään meistä.
Olet varmaan huomannut, että meissä on niitäkin, jotka ottavat toisten torjunnan nöyrästi vastaan. He laskevat tuomitsevan ulos sulkemisen ja sivuuttamisen mieleensä niin syvälle, etteivät itsekään pidä itseään enää mahdollisina muiden yhteyteen. Jotkut ovat rusentuneet ulkopuolisuuteensa niin, etteivät ole jaksaneet elää.
Mikä silloin on mennyt meiltä ohi?
Olen toivonut, että valtakuntasi ydinjuttu olisi ykseys ja yhteys. Runsaat juhlapöydät olisi siellä katettu kaikille kaipaaville ja uupuneille. Jo tässä elämässä: tervetuloa kotiin.
Marja Kuparinen
Tuomiosunnuntai
Kristuksen kuninkuuden sunnuntai
Väri: vihreä
Valo: kaksi kynttilää
Teksti: Ps. 143: 1–10, Mal. 3: 19–20, 1. Kor. 15: 22–28 tai Hepr. 12: 18–25, Matt. 25: 31–46
Jaa tämä artikkeli: