Kuva: Lotta Numminen
Vartin retriitti: Millä ihminen voi ostaa sielunsa takaisin?
Rahasta on tullut uusi jumalamme.
Isoisäni on rikas mies. Hän hankki omaisuutensa taitavalla yrityskaupalla 1980-luvun lopulla juuri ennen kuin lama iski. Moni hänen tuttavistaan odotti jättipottia muutaman kuukauden liian pitkään. Lopputuloksena oli konkurssi ja elämäntyön vesittyminen.
Tänä päivänä eletään pitkittyneen taloudellisen taantuman aikaa, ja tuntuu siltä kuin 90-luvun laman haavat olisivat edelleen auki. Oikea vastalääke heikkenevään taloustilanteeseen olisi yhdessä tekeminen ja jakaminen, mutta kukin käpertyy oman perhekuntansa ja itsensä ympärille.
Raamattu on harvassa asiassa kovin yksiselitteinen. Ainostaan suhde rahaan on hyvin selkeä: ihmisen ei tule kerätä mammonaa yli omien tarpeittensa. Pikemminkin ihmisten tulisi luopua siitä vähästäkin, jotta sielu saisi kukoistaa. Yksi Raamatun väkevimmistä lauseista kuuluu: "Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta menettää sielunsa?"
Rahasta on tullut monessa mielessä uusi jumalamme. Raha tuo turvaa ja mahdollistaa asioita, mutta sielullemme se harvoin tekee hyvää. Harva muistaa, että me ansaitsemme rahaa elääksemme, mutta emme elä ansaitaksemme rahaa. On kummallista, miten me kiilusilmäiset ihmiset olemme niin kepeästi vaihtaneet rahan välineestä päämääräksi sielun kustannuksella.
Millä ihminen voi ostaa sielunsa takaisin? Läpeensä pihi isoisäni muuttui muutama vuosi sitten mummoni kuoltua. Hän kertoi lähisuvullensa, että oli säätiöittänyt suurimman osan omaisuudestaan yksinhuoltajaperheiden lasten harrastustoiminnan tukemiseen.
Vaikka vähän kirpaisi, mietin, että siinä vasta sielukas jätkä!
Jaa tämä artikkeli: