Kuva: Lotta Numminen
Vartin retriitti: Yksi lähde
Pyhä Kolminaisuus on se lähde, josta kaikki olemassa oleva kumpuaa.
Olen kuluneen vuoden aikana saanut kuunnella usean taidemaalarin kuvausta omasta työskentelystään. Oikean taiteen luominen ei synny ulkoapäin ohjattuna vaan ihmisen ytimestä, rehellisyydestä ja intohimosta.
Kuinka moni meistä lopulta elää ytimestään käsin? Voiko ihminen saavuttaa syvemmän totuudellisuuden, ja kuinka se tapahtuu?
Hengellisestä perspektiivistä tarkasteltuna kaiken ydin ei ole mikään staattinen tila. Se on dynaaminen, Pyhä Kolminaisuus. Kolme, jotka kuitenkin ovat yksi. Yksi lähde, rakkaus, josta kaikki olemassa oleva kumpuaa. Myös ihmisen luova voima.
Pyhän kolminaisuuden olemus on asia, jota voi katsella kuin kuvastimesta, sielun ja sydämen silmin. Silloin ehkä näkee syvemmälle kuin järjen avulla.
Minulle Isä näyttäytyy valtavana suuruutena, hän on korkein korkeus ja pohjaton syvyys, pelottavan voimakas, kesytön ja arvaamaton. Kuitenkin hänessä on turva. Maa ympärillä voi kaatua ja taivaskin näyttää repeävän, mutta peruskallio ei häviä minnekään.
Pyhä Henki on kaikessa ja kaikkialla. Hän on hyvin lähellä, mutta ei koskaan nähtävillä. Hän on rukouksessa läsnä oleva yhteys minun, heikon ihmisen ja Jumalan suuruuden välillä.
Jeesusta voi selvimmin havainnoida Raamatun lehdiltä. Hänessä Pyhä näyttäytyy. Hän on rakkaus ihmishahmossa, lempeät silmät ja nöyrä profiili. Hänelle rohkenee puhua.
Jeesuksen sanoo hänen ja Isän olevan yhtä. He ovat samaa rakkauden olemusta. Johanneksen evankeliumissa Jeesus rukoilee: "Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa."
Jaa tämä artikkeli: