Riitta Salonen ja Marjut Mulari lajittelivat vaatteita Lauttasaaren kirkossa. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva
Vastaanottokeskuksissa tarvetta vapaaehtoisille miehille
Pääkaupunkiseudun seurakunnat ovat välittäneet vastaanottokeskuksiin yli 500 vapaaehtoista. Uusia vapaaehtoisia kaivattaisiin lisää.
”Isoin haaste vastaanottokeskuksissa on kiire ja vielä tietty järjestäytymättömyys. Vantaan vastaanottokeskukset on pistetty pystyyn syyskuun lopulla ja jokainen niistä on satojen ihmisten koti”, kertoo Katri Korolainen. Hän on kärkihankekoordinaattorina Vantaan seurakuntayhtymässä.
Korolaisen mukaan vastaan on tullut myös informaatiokatkoksia: ”On ollut aika paljon tilanteita, joissa ei ole osattu informoida etukäteen esimerkiksi oppitunneista. Vastaanottokeskuksiin on toimitettu oppituntien lukujärjestykset. Tämä korjautunee kuitenkin ajan myötä.”
Ihmiset aktivoituvat auttamaan
Seurakunnat ovat välittäneet pääkaupunkiseudulla satoja vapaaehtoisia auttamaan hätämajoitukseen tai vastaanottokeskukseen. Helsingin seurakuntien päättyneissä hätämajoituksissa auttoi noin 400 vapaaehtoista. Osa heistä jatkaa auttamista edelleen.
Vantaalla vapaaehtoisia on kertynyt noin 150. Siellä seurakuntayhtymä vastaa keskitetysti yksittäisten vapaaehtoisten rekrytoinneista.
Espoossa vapaaehtoisia toimii noin 50 Tapiolan vastaanottokeskuksessa ja muutama sekä Hilan leirikeskuksen hätämajoituksessa että muissa yksiköissä eri puolella kaupunkia.
Mimmivoimaa
Enemmistö vapaaehtoista on naisia. Tämä ei ole kuitenkaan Korolaisen mukaan aiheuttanut ongelmia: ”Miehiä tarvittaisiin lisää, mutta hyvin on hoitunut näin mimmivoiminkin. Esimerkiksi jalkapallo olisi helpompaa, kun olisi samaa sukupuolta olevat joukkueet”.
Vapaaehtoisia kaivattaisiin lisää. Helsingin seurakuntayhtymän kansainvälisen työn sihteeri Tarja Korpaeus-Hellsten uskoo, että vapaaehtoisten apua tarvitaan vielä pitkään.
”Vantaalla turvapaikanhakijoita on noin 1 200. Jos heille haluaisi järjestää kerran viikossa pienryhmissä suomen kielen tunteja, se vaatisi lähemmäs 80 ryhmää. Moni pakolainen haluaisi kuitenkin opiskella päivittäin. Olisi hyvä, jos tämän vapaaehtoisporukan voisi vielä triplata”, toteaa Korolainen.
Dominon pelaamista
Vastaanottokeskuksissa vapaaehtoiset keskittyvät vapaa-ajan toiminnan järjestämiseen ja kielenopetuksen alkeisiin. Työ voi olla kaikkea dominon pelaamisesta uuteen asuinpaikkaan tutustumiseen.
Vapaaehtoisilta edellytetään vastaanottokeskuksissa täysi-ikäisyyttä. Espoon Hilan hätämajoituksessa nuorin vapaaehtoinen on ollut kuitenkin vain 15-vuotias. Vapaaehtoisen ei tarvitse osata mitään erityistaitoja tai kieliä, mutta niistä on työssä etua.
Ilmoittaudu vapaaehtoistyöhön vastaanottokeskukseen
Pääset mukaan auttamaan turvapaikanhakijoita ilmoittautumalla vapaaehtoistyöhön Helsingin, Vantaan tai Espoon seurakuntayhtymän kautta. Myös Suomen Punainen Risti ja lukuisat muut järjestöt välittävät apua vastaanottokeskuksiin.
Tavaroiden lahjoittaminen turvapaikanhakijoille käy kätevimmin Lahjoitukset.fi:n kautta. Vapaaehtoisvoimin ylläpidetylle sivustolle on kerätty lista vastaanottokeskusten tarvitsemista tavaroista.
| Kuva: Thinkstockphoto |
Vapaaehtoistyötä yrityksen hyväksi
Luona Oy pyörittää Etelä-Suomessa yhdeksää pakolaisten vastaanottokeskusta. Yritys on osa Barona-konsernia, jonka liikevaihto on vuodessa yli 160 miljoonaa euroa.
Miksi seurakunnat tekevät vapaaehtoistyötä yrityksen hyväksi?
”Vapaaehtoistyö on turvapaikanhakijoita varten. Meille on toissijaista, kuka palveluntarjoaja on. Jos vapaaehtoistyö on meidän arvopohjan kestävää ja vapaaehtoistyöhön sopivaa, silloin voimme lähteä yhteistyöhön mukaan”, toteaa Katri Korolainen Vantaan seurakuntayhtymästä.
”Tiedostamme sen, että Luona harjoittaa kaupallista toimintaa. Silloin tietysti yrittäjän täytyy huolehtia ensi kädessä hyvinvoinnista. Tapiolassa yhteistyö Luonan kanssa on ollut kuitenkin hyvin luontevaa”, kertoo Matti Peiponen. Hän on monikulttuurisuustyön sihteerinä Espoon seurakuntayhtymässä.
”Ihmiset tarvitsevat apua, tukea ja tekemistä. Miksi emme voisi auttaa? Me emme halua rajata apua pois ihmisiltä, vaikka he ovat jonkun yrityksen majoituksessa”, perustelee Tarja Korpaeus-Hellsten Helsingin seurakuntayhtymästä.
Jaa tämä artikkeli: