Vastaus Seppo Väisäselle
Seppo Väisänen oli pahoittanut mielensä (K&k 25.9.) jumalanpalveluksesta, jossa juhlittiin 150-vuotiasta suomalaista säännöllistä valtiopäivätoimintaa.
Vaikka jumalanpalvelus liittyikin Suomen historiaan, me tilaisuuden suunnittelijat emme halunneet, että tapahtumasta olisi tullut vain perinnejumalanpalvelus. Demokratia on tärkeää tässä nyt, se ei ole vain kaunis muisto. Siksi mukana oli lapsikuoro, ja läpi palveluksen menneisyyden ja nykyisyyden teemat elivät rinnakkain.
Mukana oli toki esimerkiksi virsi 321, jota laulettiin Tuomiokirkossa myös 1863. Arkkipiispa Mäkinen myös luki evankeliumin vuonna 1863 käytetyn raamatunkäännöksen mukaan.
Makuasioista voi aina kiistellä, mutta valitut tekstit olivat mielestämme tilaisuuteen sopivia. Esimerkiksi Väisäsen parjaamassa toisessa lukukappaleessa sanotaan: ”Vapauteen Kristus meidät vapautti” ja ”Ainoa tärkeä on rakkautena vaikuttava usko”.
Arkkipiispa käsitteli saarnassaan yhteiskunnallisen kehityksen ja kristinuskon arvojen vuorovaikutusta. Valitut tekstit antoivat saarnalle lujan perustan. En ymmärrä, miten arkkipiispan saarna ”veisi pohjaa pois sunnuntain normaaleilta saarnamiehiltä”. Päinvastoin se vain inspiroi meitä muita pappeja antamaan parastamme.
Olen samaa mieltä Väisäsen kanssa siitä, että osallistujia olisi voinut olla enemmän. Toisaalta paikalla oli poikkeuksellisen paljon nimenomaan kansanedustajia. Saamani muun palautteen perusteella monille mukana olleille ja televisiosta tilaisuutta seuranneille tilaisuus oli tärkeä ja puhutteleva.
Demokratian perintö on äärimmäisen arvokas ja siitä kiinni pitäminen ratkaisevan tärkeää maallemme. On hienoa, että valtio haluaa jakaa tätä perintöä ja nykyisyyttä kirkon kanssa rauhan ja ekumenian hengessä.
Hannu Varkki
juhlajumalanpalveluksen liturgi
Jaa tämä artikkeli: