Vastuuviikolla pohdittiin rauhan rakentamista
Timo Virtala havainnollisti vasemmalle poskelle lyömistä Vuorisaarnan tekstin tulkintaa avatessaan. Tuija Samila osallistui leikkinyrkkitappeluun.

Vastuuviikolla pohdittiin rauhan rakentamista

Teksti Heidi Rautionmaa
Itä-Pasilan seurakuntakodilla keskusteltiin 26.10. kristityistä rauhanrakentajina. Ekumeenisen vastuuviikon tämän vuoden teemana oli 19.10.–26.10. Väkivallan markkinat. Viikolla tarkasteltiin luonnonvarojen ja meidän kuluttamisemme yhteyttä maailman sotiin.

Seurakuntakodilla keskustelijoita yhdisti pyrkimys oikeudenmukaisemman maailmaan.

– Kristus on antanut meille esimerkin toimia rauhan ja ihmisarvoisen elämän puolesta. Meidät on kutsuttu kulkemaan lähimmäisen rinnalla kaikissa elämäntilanteissa, muistutti Paavalin seurakunnan diakonissa Tuija Samila.

Pro gradu -työtä italialaisesta Sant Egidion yhteisöstä viimeistelevä Laura Huovinen esitteli Sant Egidion toimintaa ja teologiaa. Tämä alunperin Italiassa syntynyt katolinen maallikkoliike sai alkunsa opiskelijoiden raamattupiiristä Euroopan hulluna vuotena 1968. Nuoret lähtivät kohtaamaan ja jakamaan ruokaa heille, joiden elämä huusi kärsimystä, epäoikeudenmukaisuutta ja köyhyyttä.

– Kristityn kutsumuksena on yhteisön mukaan nähdä niin lähelle, että muurit ihmisten välillä murtuvat, Laura Huovinen sanoi.

Tämä maailmanlaaja ekumeeninen yhteisö on erityisen tunnettu toiminnastaan rauhan välittäjänä maailman konfliktipesäkkeissä. Esimerkiksi Mosambikin sisällissodan rauhansopimus neuvoteltiin Sant Egidion välityksellä.

Suomen rauhanvälityksestä maailmalla kertoi ulkoministeri Erkki Tuomiojan erityisavustaja Tarja Kantola. Vuonna 2010 Suomen ja Turkin ulkoministerien aloitteesta perustettu rauhanvälityksen ystäväryhmä on onnistunut vahvistamaan rauhanvälityksen asemaa YK:ssa.

Kantolan mukaan suomalaisten kristittyjen rauhantyö maailmalla tulee esiin esimerkiksi Kirkon Ulkomaanavun ja Suomen Lähetysseuran työssä. Molemmat ovat niittäneet mainetta konfliktien sovittelijoina.

Konkreettisen näkökulman konfliktipesäkkeestä avasi Kati Jääskeläinen. Hän toimi ihmisoikeustarkkailijana kolme kuukautta EAPPI-ohjelman kautta Betlehemissä. Siellä ei voi välttyä näkemästä muuria, joka kiemurtelee Länsirannalla kahdeksan metrin korkuisena betonirakennelmana ja eristää alueen Jerusalemista.

Jääskeläinen koki, millaista on elää miehityksen alla. Hän seurasi tilannetta alueella ja raportoi ihmisoikeusloukkauksista.

– Ihmisoikeuksien ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kunnioittaminen lisääntyy, kun rikkomuksilla on silminnäkijöitä, Kati Jääskeläinen totesi.

Loviisan Rauhanfoorumin pääsihteeri Timo Virtala kertoi väkivallattoman toiminnan onnistumisista mutta myös epäonnistumisista. Hänen mielestään on tärkeää punnita eri toimintamalleja ja vertailla niitä keskenään. Tietystä näkökulmasta katsottuna periaatteellisen väkivallattomuuden harjoittaja ei voi koskaan epäonnistua.

– Vaikka hänen ajamansa asia ei toteutuisi, hän tekee kuitenkin kaikkensa oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta. Jos hän toimisi omaatuntoaan vastaan, hän olisi epäonnistunut.

 

Jaa tämä artikkeli:

Minuutissa mystikoksi

Villi city