— Aivotutkimus on monitieteinen ala. Tutkimustyöhön tarvitaan psykologien lisäksi lääkäreitä ja insinöörejä, toteaa Minna Huotilainen, joka on koulutukseltaan tekniikan tohtori.
Vauva oppii jo ennen syntymäänsä
Sikiöaika on muutakin kuin fyysistä kasvua.
Pitkään ajateltiin, että sikiö elää ja kehittyy äitinsä kohdussa ikiomassa maailmassaan, kunhan se vain saa riittävästi ravintoa, happea, lämpöä ja suojaa. Äidin elimistön äänien lisäksi kohtuun kantautuisivat vain satunnaiset kovat kolahdukset tai läpitunkevat hälytysäänet. Niihin äidit ovat kautta aikojen huomanneet lapsensa reagoivan säpsähtäen.
Viime vuosikymmeninä käsitys sikiöaikaisesta kehityksestä on tarkentunut uusien tutkimusmenetelmien ansiosta. Sikiöaika on muutakin kuin vain fyysistä kasvua. Sikiön havaittavissa oleva aivo- ja muukin toiminta lisääntyy raskauden edetessä. Siitä ei tosin ole epäselvyyttä edes arkikokemuksen perusteella.
— Äiti ja muutkin ihmiset pystyvät jonkinlaiseen vuorovaikutukseen sikiön kanssa. Sikiö reagoi jo raskauden alkuvaiheessa tuntoärsykkeisiin. Kun sikiön jalkaa koskettaa äidin vatsapeitteiden päältä, sikiö painaa jalallaan vastaan, kertoo Minna Huotilainen, joka on kahdenkymmenen vuoden ajan tutkinut sikiöaikaista oppimista.
Hänen mukaansa tuntoaisti kehittyy huippuunsa identtisillä kaksosilla. Saman sikiöpussin sisällä eläessään he voivat kosketella toistensa käsiä ja jopa viedä toisen käden suuhunsa.
— Syntymähetkellä identtisten kaksosten motorinen kehitys on pidemmällä kuin epäidenttisten kaksosten. Vaikka ero tasoittuu myöhemmin, sen olemassaolo osoittaa, että mikä tahansa aivojen mekanismi tarvitsee kehittyäkseen stimulaatiota.
Aivot reagoivat ääniin
Tutkijoita kiinnostaa myös, miten sikiön raskausaikana kuulemat äänet vaikuttavat myöhempään kuuloaistin kehitykseen.
— Vedenalaisilla mikrofoneilla tehdyt tutkimukset paljastavat, että kohtuun kulkeutuvat äänet ovat yllättävän selkeitä ja vääristymättömiä. Tosin vielä ei ole varmaa, millä tavoin vaimentuneina sikiö äänet kuulee.
Nykyään saadaan jo selville, missä määrin sikiön aivot reagoivat ääniin. Aivojen aiheuttamia magneettikentän muutoksia voidaan mitata äidin vatsan päältä.
— Magneettikentät ovat erittäin pieniä. Niitä voidaan mitata vain erityisherkillä mittalaitteilla magneettisilta häiriöiltä suojatussa huoneessa. Menetelmää kutsutaan magnetoenkefalografiaksi eli MEG:ksi. Tämänkaltainen tutkimus on Suomessa kansainvälisesti vertaillen pitkällä.
— Sikiön kykyjä ja taitoja sekä myös raskausaikana kertyneitä muistoja voidaan tietysti selvittää myös tutkimalla vastasyntyneitä vauvoja.
Äidin ääni tulee tutuksi
Minna Huotilainen vakuuttaa, etteivät vauvat ole syntyessään tyhjiä tauluja. He osaavat jo monia asioita.
— Jo muutaman päivän ikäisinä vauvat osaavat valita kahden äänisignaalin välillä päätään kääntämällä. He suosivat kohdun taustaäänten tyyppisiä ääniä, puhetta ja raskausajan muita tuttuja ääniä.
Vastasyntynyt tunnistaa äitinsä äidinkielen muiden kielten joukosta. Lisäksi hän tunnistaa myös äitinsä puheen muiden samaa kieltä puhuvien naisten joukosta.
— Puheäänen perusteella vauva tunnistaa myös ne ihmiset, jotka ovat puhuneet loppuraskauden aikana paljon äidin kanssa. Tällaisen muistin tehtävänä on liittää vauva yhteisöön. Vauva tuntee omat joukkonsa, hän syntyy tietyn äidin, tietyn perheen ja tietyn yhteisön jäseneksi.
Tutuiksi tulleiden puhujien lisäksi vauva muistaa ja valitsee kuunneltavakseen musiikkia, jota äiti on kuunnellut loppuraskauden aikana.
— Vauva suosii äidin laulamia lauluja, vaikka niitä laulaisi joku hänelle tuntematon ihminen. Silti nimenomaan äidin laululla on erityinen vaikutus: se tasoittaa vauvan tunnetiloja.
Tutkijat arvelevat, että varhainen musiikin kuunteleminen ja sen harrastaminen voi vaikuttaa suuresti aivorakenteiden ja -toiminnan kehittymiseen. Musiikin myönteiset vaikutukset voivat käytännössä ilmetä parempana tarkkaavaisuutena, keskittymiskykynä ja kuulon erottelukykynä, ja välillisesti monissa eri asioissa, kuten vieraan kielen oppimisessa.
Vauvakirkko su 24.10. klo 11 Martinristin seurakuntakeskuksessa, Laajaniitytie 2. Kirkon jälkeen Vauva ymmärtää musiikkia — aivotutkimuksen kuulumisia kertoo dosentti Minna Huotilainen. Lastenhoito järjestetty.
Jaa tämä artikkeli: