Kuva: Esko Jämsä
Vauvakimpuista surusidontaan
Kukkapilven omistaja, neljätoista vuotta kukkakauppiaana toiminut Marja Huju aloittaa työpäivänsä usein kuntosalilta. Pirteyttä ja energiaa tarvitaankin, sillä idyllisessä Käpylässä sijaitseva liike palvelee asiakkaitaan päivittäin. Vain kesällä kauppias lomailee ja lataa akkujaan kuusi tai seitsemän viikkoa.
Huju valmistui vuonna 1996 puistopuutarhuriksi, mutta huomasi pian, ettei vesisateessa konttaaminen ja rikkaruohojen kitkeminen ollut hänen juttunsa.
– Kukkasidontakurssilla sain kipinän kukkasidontaan ja pyrin floristiksi. Harrastin aiemmin öljyvärimaalausta, mutta se on jäänyt, kun olen saanut purkaa luovuuden kimppuihin ja väreihin.
Hujulla on työntekijä, joka tuuraa häntä välillä, mutta joskus yrittäjä joutuu paiskimaan töitä kipeänäkin. Esimerkiksi toissa joulu meni kuumeessa Buranan voimalla. Silti Huju nauttii siitä, että saa tehdä mielekästä työtä ja räätälöidä työpäivänsä itse.
Kukat liittyvät vahvasti elämän käännekohtiin, syntymään, avioitumiseen ja kuolemaan.
Muistokimput viestivät kaipauksesta ja ikävästä. Niissä suositaan vainajan persoonaa kunnioittavia ja hillitynvärisiä kukkia, kuten valkoista, sinistä tai vihreää, mutta myös tummanpunaisia ruusuja ja neilikoita käytetään paljon.
– Pysäyttävintä on pienen lapsen tai nuoren ihmisen kuolema. Silloin voin vain olla mahdollisimman ammatillinen. Silti kyyneleet tulevat joskus itsellekin, kun kukkavihkoihin mietitään muistolauseita.
Morsiuskimpuista toivotaan yksilöllisiä. Esimerkiksi kieloja ja ruiskaunokkeja ei saa talvella tai ne näyttävät mitättömiltä.
– Tämä voi olla asiakkaalle pettymys, mutta lopulta löydetään mieluinen vaihtoehto, Marja Huju toteaa.
Kukkapilvestä tilataan paljon kukkia myös Kätilöopiston sairaalaan ja nurkan takana olevaan Koskelan palvelukeskukseen. Laitoksiin menevien kimppujen pitää olla helppohoitoisia, kestäviä ja melko tuoksuttomia, sillä sairaaloissa on allergisia ja hajuherkkiä.
Äiti–vauvakimpuissa leikkivät hempeät pastellisävyt. Pojille halutaan perinteisesti jotain sinistä tai liilaa, tyttövauvoille vaaleanpunaista.
Ihmisillä on paljon kukkiin liittyviä uskomuksia. Esimerkiksi muratin uskotaan tuovan huonoa onnea, mutta silti sitä halutaan morsiuskimppuihin. Joku kokee keltaisen hylätyn värinä, toisille taas punainen symboloi kuolemaa. Kauppias ei itse usko näihin.
Marja Hujun kotonakin, vanhassa rintamamiestalossa, on paljon viherkasveja ja leikkokukkia, tosin perheen 15-vuotiaiden kissaherrojen Rassun ja Nekun ehdoilla. Kehrääjät hääräävät innokkaina kukkien ympärillä eivätkä tyydy vain katselemaan.
– Joskus poistan leikkokukista lehdet, sillä niitä ne pureskelevat mielellään. Viherkasveiksi valitsen myrkyttömiä lajeja. Tykkään valkoisista kukista, freesioista, tulppaaneista ja esikoista.
Monelle kukkakauppa on toinen koti. Usein ihmiset hakevat kukkakimpun esimerkiksi siivouspäivän tai viikonlopun alkamisen kunniaksi.
P.S. Nautin hyvästä ruoasta, viinistä ja kotona olosta. Mieheni on gourmet-kokki, joka loihtii monen ruokalajin illallisia alkupaloineen ja jälkiruokineen. Usein minua odottaa ateria, kun tulen töistä kotiin.
En ole koskaan hypännyt benji-hyppyä.
Toivoisin, että saisin tehdä tätä työtä eläkeikään asti.
Marjo Hentunen
Jaa tämä artikkeli: