Oiva yhdistelmä. Viini ja virsi -illoissa virrenveisuu on ollut ykkösasia.
Veisuu pääosassa
Alppilan kirkolle suunniteltiin viini ja virsi -iltaa, mutta se osoittautui lainvastaiseksi.
Alppilan kirkolle suunniteltiin toiseksi pääsiäispäiväksi viini ja virsi -iltaa, joissa olisi laulettu virsiä, ja tarjolla olisi ollut leipää ja lasi viiniä. Tilaisuutta suunniteltaessa kuitenkin paljastui, että alkoholilain 58. pykälä kieltää alkoholin nauttimisen huoneistossa, jossa on julkinen tilaisuus. Seurakunnassa on päätetty, että laulutilaisuus järjestetään ilman viinitarjoilua.
Viini ja virsi -tilaisuuksia on viime vuosina pidetty yksityiskodeissa. Porin Suomi-Areenassa on pidetty Raatihuoneella myös avoimia viini ja virsi -tapahtumia. Ensimmäinen tilaisuus oli vuonna 2012.
Viini ja virsi -illat ovat lähtöisin kirjailija Kaisa Raittilan ja teologian tohtori Mikko Malkavaaran olohuoneesta 2007. Tuolloin he perustivat leikkimielisen Viini- ja virsiseuran, kun miettivät uuteen kotiin muuttamisen yhteydessä, miten avata sen ovet ystäville. Yhdessä laulamisen kulttuuri on oma lukunsa, mutta tärkeää oli myös vahvistaa virsiperinnettä.
– Meillä on käynyt monia puolituttuja tai ennestään tuntemattomia, jotka ovat iloinneet mahdollisuudesta laulaa sydämensä kyllyydestä ja muistella jostakin elämänvaiheesta tai suvun historiasta mieleen jääneitä virsiä, kertoo Raittila, joka toimii myös Helsingin seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajana.
Viinin yhdistäminen virteen oli siis alunperin vieraanvarainen kevennys. Viiniä ei kutsussa olisi tarvinnut mainita lainkaan, vaikka pöydässä olisi tarjolla viiniä ollutkin.
– Tarkemmin ajatellen se on myös irrottautumista kaksinaismoralismista. Suomalaisessa kristillisyydessä alkoholi on niin suuri peikko, että viinin ja virren nauttiminen yhtä aikaa hämmentää. Monien virsi-iltojen kokemuksella voin kuitenkin sanoa, että viini on hävinnyt katkerasti veisaamisen kiihkolle, Kaisa Raittila kertoo.
Porin Suomi-Areenassa viini on saanut siinä mielessä tärkeämmän aseman kuin kotikokoontumisissa, että Kaisa Raittilan juontajakaveri, pastori Jaakko Heinimäki on valinnut ravintoloitsijan myymän juoman ja kertonut lyhyesti kyseisen viinin historiasta ja valmistuksesta.
– Tauotta jatkuva veisuu on kuitenkin täyttänyt myös Raatihuoneen juhlasalin. Pahin järjestyshäiriö on ollut omaa toivevirttään ehdottavien kiista siitä, mikä seuraavaksi lauletaan, Raittila sanoo.
Hän ymmärtää sellaisiakin mielipiteitä, että viini ei sovi virren yhteyteen. Hänen omasta mielestään ne sopivat kuitenkin toistensa seuraan.
– Vaikka alkoholin ongelmakäyttäjiä on kaikkialla maailmassa, viini on eteläisen Euroopan kirkkojen juhlissa yhtä luontevasti esillä kuin kahvi. Myös Suomessa suhde alkoholiin on toivottavasti tervehtymässä, Raittila sanoo.
Myös Haagan seurakunnan kirkkoherra Marja Heltelä on järjestänyt parikymmentä Viini ja virsiseuran Veisaavaisten iltaa kotonaan. Olohuoneen rajoja on koeteltu, kun joukkoon on mahtunut 35–40 veisaajaa.
Jaa tämä artikkeli: