Yötöissä kirkossa. Sakastista tuli äänitysstudio, kun Mika Koivusalo äänitti urkulevyä, jonka kappaleet soitti hänen veljensä, Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kanttori Petri Koivusalo.
Veljekset levynteossa
Kun espoolaiset veljekset Petri ja Mika Koivusalo äänittävät uutta urkulevyään, tunnelma on kuin Eero Raittisen hittikappaleessa Holvikirkko.
Mika Koivusalo on rakentanut äänitysstudionsa Espoon tuomiokirkon sakastiin. Pikkuveli, tuomiokirkon kanttori Petri Koivusalo soittaa kaikki kappaleet.
Urkulevyn runko koostuu kolmesta virsikoraalista, jotka esitetään kolmen eri säveltäjän teoksina. Välissä on kevyempää sonaattia, preludia ja fuugaa.
”Levy on samalla uusien urkujen dokumentointia. Nämä ovat maailmanluokan urut, Petri toteaa.
Kyseessä on veljesten toinen urkulevy. Edellinen tehtiin dokumentoimaan purettuja vanhoja urkuja vuonna 2010. Mika on äänittänyt kaikkiaan noin 300 levyä ja valtaosan suomalaisista urkulevyistä.
Mika tekee nuottipapereihinsa merkintöjä, monesko otto on kyseessä tai tuliko lipsahduksia. Hän antaa veljelleen urkuparvelle ohjeita pienen kaiuttimen avulla. Yhdessä miehet kuuntelevat äänitykset ja ottavat korjauksia, jos niitä tarvitaan.
”Jos virhe on yhdessä tahdissa, se voidaan soittaa uudelleen ja liittää editointivaiheessa kappaleeseen. Korjauspaikot pitää soittaa täsmälleen samassa tempossa kuin varsinainen kappalekin”, Mika selvittää.
Käynnissä on urkulevyn kolmas ja viimeinen äänityskierros. Työtä tehdään kahteen pekkaan läpi yön.
”Olemme tottuneet valvomaan, meillä on sama rytmi. Kirkko on niin varattu, että työ on pakko tehdä yöllä. Pelkästään laitteiden pystyttämiseen ja purkamiseen menee 3–4 tuntia”, Mika selvittää.
Miehet valtasivat kirkon maanantai-iltana kello 17 ja poistuivat vähän ennen aamuseitsemää.
”Saimme kaiken tehtyä. Yö on tehokasta aikaa”, Mika kertoo lyhyiden aamu-unien jälkeen.
Levystä tulee monikanavainen super audio cd-levy (SACD), ja se valmistuu adventiksi Fuga-tuotemerkillä. Äänitys tehdään kymmenen mikrofonin avulla. Monikanavaisuus laajentaa ja syventää kuuntelukokemusta, kun käytössä on siihen sopiva laitteisto. Levy soi myös tavallisessa cd-soittimessa normaalina stereolevynä.
Levy alkaa Oskar Merikannon Häähymnillä.
”Edellisellä levyllämme on sama kappale. Levyiltä voi verrata, miten uudet ja vanhat urut toistavat kappaleen”, Petri toteaa.
Levyn lopussa Petri Koivusalo soittaa koraaleista omat sävellyksensä.
”Ne peilaavat vanhojen säveltäjien teoksia”, hän tyytyy sanomaan salaperäisesti.
Mika latasi tuoreeltaan tulevalta levyltä veljensä viimeisen kappaleen Youtubeen.
”Esitys on hauska ja vauhdikas blues-rokahtava irrottelu”, Mika tulkitsee veljensä teosta.
Kuuntele Petri Koivusalon sävellys täältä: www.youtube.com/watch?v=COo2sk0IUGc
Jaa tämä artikkeli: