null Velkataakka on epäreilu perintö

Velkataakka on epäreilu perintö

Talousuutisten kautta katsottuna maailma on epävakaassa tilas­sa. Jokainen uusi päivä voi tuo­da yllätyksiä. Vallalla on tunnel­ma, että olemme veitsenteräl­lä.

Tämä pätee erityisesti raha­talouteen eli rahavirtojen liik­keisiin maailmassa. Pelko hallit­see, ja kaikki tuntuu perustuvan vain hataraan luottamukseen.  
Takavuosina puhuttiin historian lopusta viitaten kylmän sodan päättymiseen ja yllätyksettö­män ja turvallisen aikakauden alkuun. Kuinka väärässä nuo ennustukset olivat. Pyörä tuntuu pyörähtäneen taaksepäin taas kohti epävarmempaa aikaa.
Ilmassa leijuu uhka tilanteen ajautumisesta vielä huonom­maksi. Taloutensa säädyllisessä kunnossa pitäneiden maiden veronmaksajien odotetaan takaavan tähtitieteellisillä sum­milla huonommin asiansa hoitaneiden pelastustalkoita.
Vaikeita ratkaisuja joudutaan perustelemaan vielä huo­nompien ratkaisujen välttämisellä. Tässä on ongelma. Asioita ei voi aina perustella pelkästään tarkoituksenmu­kaisuudella: ihmisiä askarruttaa ymmärrettävästi kysymys oikeudenmukaisuudesta. Ihmiset peräävät ratkaisuja, jotka tuntuvat myös oikeudenmukaisilta.  
Talouskielessä moraalikadolla tarkoitetaan riskinottoon yllyttämistä päästämällä riskinottajat kokonaan tai osaksi pälkähästä, kun riski on toteutunut tai velka maksettava. 
Monet kannustimet ruokkivat riskinottoa ja velkaantumista. Muiden kustannuksella, kuten nyt nähdään. 
Useimmat teollisuusmaat, Japani ja Yhdysvallat ja eteläisen 
Euroopan maat etunenässä ovat velkaantuneet tavalla, joka 
heijastuu näissä maissa tulevien sukupolvien kykyyn to­teuttaa oman näköisensä yhteiskunta. Perinteisen politiikan 
pelivara on käytetty loppuun. Tämä saattaa osoittautua vie­lä suuren katkeruuden aiheeksi nuoremmille sukupolville.    
Oikeudenmukaisuudesta on kysymys myös oman hyvinvointimme rahoittamisessa. Suomikin elää velaksi, nyt vielä hallitusti. Sitä perustellaan tarpeella ylittää taan­tuma. Velan takaisinmaksu ei välttämättä osoittaudu hel­poksi. Lisävelanotto hyvinvointimme rahoittamisessa on kysymys, jota tulee pohtia myös moraalisena, oikeuden­mukaisuuskysymyksenä.
Positiivista on, että kriisi havahduttaa ja pakottaa mietti­mään asioita uudelleen. Ehkä jotain on opittu.
Kirjoittaja on asianajaja.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.