Kuva: Markus Sommers
Venäjänkielinen piilottelee taustaansa
Kun Stanislav Marinets eli Stan muutti Suomeen kesällä 1994 Tallinnasta, Viro oli hyvin toisenlainen kuin nyt. Viro oli juuri päässyt Venäjän vallan alta ja kaikki oli rempallaan.
Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991, ja tämän jälkeen Tallinnan kioskit olivat alkaneet täyttyä länsimaisista tuotteista, kuten purukumista ja karkeista. Kauppoja oli vain vähän ja turismi vasta heräili, koska rajat olivat olleet suljettuina niin pitkään.
Stan Marinets oli yhdeksänvuotias eikä oikeastaan halunnut muuttaa.
– Väkisin minut tänne raahattiin. Vanhempani muuttivat kai varsinaisesti työn perässä.
Stanin äiti on vironvenäläinen ja isä valkovenäläis-ukrainalainen. He molemmat ovat venäjän kielen opettajia ja puhuvat venäjää.
Helsingissä Stanislav Marinets meni Kallahden ala-asteen neljännelle luokalle. Hän osasi suomea vain muutaman sanan, joista yksi oli lentokone. Koska toinen kotikieli oli viro, hän oppi uuden samankaltaisen kielen nopeasti.
1990-luvulla venäjänkielisiä kiusattiin koulussa. Heitä tönittiin ja ryssiteltiin. Silloin suomalaiset eivät olleet vielä juuri tottuneet muualta muuttaviin.
Venäläisiin he suhtautuivat nihkeämmin kuin nyt, mutta Marinets sai kuitenkin olla aika rauhassa.
– Venäjänkielisyyteni oli helppo peittää, koska olen puoliksi virolainen, eikä virolaisia kiusattu.
Pikku hiljaa kiusaaminen väheni. Ehkä suomalaiset tottuivat maahanmuuttajiin, ehkä Marinets vain onnistui sulautumaan porukkaan yhä paremmin.
Nyt 20 vuoden jälkeen Marinets ei enää koe itseään maahanmuuttajaksi. Tallinnassa hän käy edelleen muutaman kuukauden välein, koska koko muu suku asuu siellä. Taustaansa Marinets peittelee edelleen.
– Jos vaikka vastaan äidin puheluun julkisessa kulkuvälineessä, puhun mieluiten suomea. Jos puhuisin venäjää, saisin ikäviä katseita osakseni.
Suomessa venäjänkielisiä on lähes 70 000, ja Suomen virolaisistakin joka neljäs on taustaltaan venäläinen. Nyt venäjänkielisten tilanne Suomessa on jälleen huonompi kuin vähään aikaan Venäjän Ukraina-toimien takia.
– Media lietsoo epäluuloja venälaisiä kohtaan. Meillä ei ole mitään osaa siihen, mitä Kremlissä puuhataan. Tuntuu silti vaivaannuttavalta puhua venäjää, jos vieressä on lööpeissä Putinin kuva.
Marinets valmistui Helsingin yliopistosta venäjän kielen tulkiksi ja kääntäjäksi vuonna 2012, ja hänellä on myös opettajan pätevyys.
Hän on Suomen venäjänkielisten yhdistysten liiton eli FARO:n tai SVYL:in toiminnanjohtaja. Yhdistys edustaa venäjänkielisiä järjestöjä, joita on Suomessa yhteensä yli sata, ja edistää venäjänkielisen väestönosan kielellisiä, kulttuurillisia, oikeudellisia, uskonnollisia ja sosiaalisia intressejä.
– Meidät sekoitetaan usein Venäjän ulkovenäläisten koordinaationeuvostoon, joka toimii Venäjän ulkoministeriön alaisena.
Joskus toimittajat kysyvät Marinetsilta, onko FARO yhteydessä Venäjän johtoon. Marinetsia tällainen harmittaa.
– Emme pidä yhteyttä kuin Euroopan unioniin.
P.S. Asun Myllypuron reuna-alueella kerrostalokaksiossa yhdessä kihlattuni Anna-Stiinan kanssa. Ympäristö on vehreä ja rauhallinen.
Unelmoin perheen perustamisesta kihlattuni kanssa. Suunnittelemme omakotitalon hankkimista, ja haluamme muuttaa Helsinkiä hiljaisempaan paikkaan, ehkä Sipooseen.
Suosikkipaikkani Helsingissä on Kallahdenranta Vuosaaressa.
Elina Venesmäki
Jaa tämä artikkeli: