Erikoinen instrumentti. Dimitri Goltzman soittaa thereminiä heiluttamalla käsiään ilmassa. Kuva: Tero H. Savolainen
Venäläisen avaruusrockin kosmonautit
Suomalaisten kontaktipinta isoimman rajanaapurimme kulttuuriin on vähäistä. Venäjältä on totuttu kuulemaan vain huonoja uutisia. Kanneltalossa järjestetty Harasoo-teemaviikko tutustutti suomalaisia venäläiseen kulttuuriin syvemmin. Ohjelmistossa esiteltiin muun muassa venäläistä musiikkia, sirkusta ja teatteria.
Viime perjantaina festivaalilla esiintyi pietarilainen bändi Zorge. Bändi on nimetty saksalaisen vakoilijan Sorgen mukaan. Samojen soittajien edellinen yhtye Tequila Jazz on keikkaillut Suomessa aikaisemmin ja nimi tunnetaan Venäjän musiikkipiireissä.
Zorgen musiikkia kuvaillaan uuden aallon powerpopiksi ja progeksi. Oikeastaan bändi ei niinkään ole hypännyt uuden aallon matkaan, vaan he ovat sukeltaneet madonreiän kautta takaisin 70-luvulle. Mukaansa bändi nappasi tästä ajasta iMacin hassuilla tarroilla, sämplereitä ja efektipedaaleja. Basisti Dimitri Zilbertin ja kitaristi Jevgeni Fedorovin edessä oli enemmän efektirautaa kuin romuttamon takapihalla. Myös yhtyeen ääniteknikko Marat Iskenderov listataan bändin jäseneksi, koska efektoimalla voimakkaasti yksittäisiä instrumentteja hän vaikuttaa kappaleiden sointiin.
Dimitri Goltzman vastaa yhtyeen elektronisista soittimista ja thereministä. Theremin on venäläisen fyysikon vuonna 1919 kehittämä kahdesta antennista koostuva instrumentti, jota soitetaan liikuttamalla käsiä antennien lähellä koskettamatta itse soitinta. Thereminin aavemaista glissandoa on käytetty 50- ja 60-lukujen tieteiselokuvien lisäksi muun muassa Pink Floydin Echoes- ja The Beach Boysin Good Vibrations -kappaleissa.
Zorgen musiikillinen määrittely on hankalaa. Harasoon ohjelmalehdessä bändin sanotaan tarjoilevan raikasta poppia, mutta progressiivisuus, mollivoittoinen soitto, yksinkertaiset laulumelodiat ja junnaavat tempot eivät tuo mieleen ajatusta raikkaudesta saati popista. Progressiivista rockia ja elektronisia instrumentteja yhdiställe ryhmälle osuvin määritelmä on avaruusrock.
Avaruusrockissa käsitellään paljon tieteisaiheita, mutta Zorgea kuunnellessaan venäjää osaamattoman kuulijan täytyi tyytyä pelkkiin arvailuihin aiheista. Yhtyeen soinnin perusteella lyriikoissa käsitellään tähtien välistä ystävyyttä. Kappaleiden nimien perusteella konsertissa laulettiin myös kosmonautista. Välispiikeissä Zilbert ei kiitosten lisäksi laulamisiaan selitellyt.
Zorgea voi verrata avaruusrockin pioneeriin Hawkwindiin. Esimerkiksi Hawkwindin kappale LSD venäjäksi esitettynä olisi uponnut kappalelistaan sukkana. Hawkwindin konserttitaltiointeihin verrattuna ei Kanneltalon kolmikymmenpäisestä yleisöstä vastaavaa meteliä syntynyt. Yleisön innostus oli niin voimakasta, että monet pystyivät olemaan katsomatta äylaitettaan lähes puolitoista tuntia.
Taitavaa ja vahvasti omaäänistä musiikkia tekevän Zorgen toivoisi tavoittavan suurempiakin yleisöjä. Bändillä olisi varmasti enemmän intensiteettiä ja vahvaa läsnäoloa tarjottavana intiimissä keikkakuppilassa. Institutionaalisen kylmässä konserttisalissa yhtye ei yleisöään tavoittanut.
Tero H. Savolainen
Jaa tämä artikkeli: