Hannu Harjunmaan kehittämän verensokerin mittauslaitteen testaus pitää myös Sini Harjunmaan kiireisenä. Kuva: Jukka Granström
Verensokerimittari vei maailmalle
Suomessa on lähes puoli miljoonaa diabeetikkoa. Heidän arkeensa kuuluu verensokerin mittaaminen jopa 10-12 kertaa päivässä.
”Ongelma on, että kaikki eivät tee tarvittavaa määrää mittauksia, kun ne perustuvat neulanpistoon”, Hannu Harjunmaa sanoo. Hänen keksintöään hyödyntävän, kivuttoman ja helppokäyttöisen laitteen prototyyppi on kliinisten testausten loppusuoralla. Mikäli kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, laite on markkinoilla parin vuoden kuluttua.
Valoa läpi korvalehden
Harjunmaa näyttää kännykän kokoista langatonta laitetta, jonka kyljessä on kolo. Koloon sujautetaan korvan nipukka, ja laite ottaa korvasta kevyen puristusotteen. ”Laitteen vihreänä näkyvä led-valo mittaa veren määrän, ja korvalehden läpi menevä infrapunavalo sokeripitoisuuden.”
Mittaus vie aikaa parikymmentä sekuntia. Harjunmaan mukaan korvanipukkalaitetta voi käyttää yksin, mutta lähinnä se tulee terveydenhoitohenkilöstön käytettäväksi. ”Kotikäyttäjille kehitämme sormenpäästä mittauksen tekevää laitetta. Lisäksi suunnittelemme kännyköiden bluetooth- korvakkeen tapaista mittaria, joka voi olla diabeetikon korvalla jatkuvasti”.
Oivalluksena optinen silta
Hannu Harjunmaa kuvailee itseään kokeelliseksi fyysikoksi. Hänen väitöskirjatyönsä käsitteli fluorometriä, lääketieteellisissä sovelluksissa käytettävää mittausmenetelmää. Tohtoriksi tulonsa jälkeen hän halusi kansainväliselle uralle ja suuntasi vaimonsa Sinin ja perheen kahden pojan kanssa Geneveen.
Kehitystyöhön erikoistuneessa yrityksessä hän sai tehtäväkseen kehittää verikokeeseen perustumatonta verensokerimittausta. Käänteentekevän keksintönsä, optisen sillan, hän teki tuolloin.
”Optista siltaa tarvitaan auttamaan infrapunavaloa erittelemään ihmiskudoksen muusta massasta nimenomaan glukoosi eli verensokeri”, Harjunmaa selittää. Elävä kudos imee infrapunavaloa ja glukoosi antaa valolle vain heikon vastasignaalin. Optinen silta ohittaa muut signaalit sekoittamasta mittausta.
Ennen kuin läpimurtoa ehdittiin ryhtyä tuotteistamaan, geneveläinen yritys pirstoutui, ja Harjunmaa jäi työttömäksi. ”Jatkoin vuoden verran itsekseni keksintöni kehittämistä. Sille tuli kysyntää, kun samanlaiseen mittausongelmaan Yhdysvalloissa ratkaisua etsinyt Robert Peura otti yhteyttä. Minulla oli menetelmä valmiina, joten perustimme yrityksen. Perheemme muutti Massachuchettsiin, Yhdysvaltoihin.”
Suomalainen sisu palkitaan
Harjunmaan nimissä on 22 patenttia, joista yhdeksän liittyy verensokerimittariin. Hänen ja liikekumppaneidensa yrityksessä Grove Instrumentsissa on vuosien kehitystyön varrella eletty vaikeitakin vaiheita. ”Välillä yritykseltä loppuivat kokonaan rahat ja amerikkalaislta myös into koko hankkeeseen”, Harjunmaa kertoo. ”Siellä vallitsee pinnanraapaisun kulttuuri; ellei valmista ala tulla, jätetään homma sikseen.” Harjunmaa ei antanut periksi. ”Onhan tässä ollut aikamoinen haaste; koko perheen tulevaisuus on riippunut siitä, olenko tarpeeksi fiksu.”
Harjunmaan henkireikänä on ollut musiikki. Kitaransoitonopettajaksi kouluttautunut mies peri aikanaan isosetänsä kontrabasson. Jokaviikkoiset harjoitukset Symphony Pro Musica- sinfoniaorkesterissa ja esiintyminen konserteissa ovat hyvää vastapainoa työlle. Perhe ja ystävät tuntevat Hannu Harjunmaan myös taitavana kokkina; kokeileva fyysikko tekee herkullisia testejä myös keittiössä.
Harjunmaan perheen muuttaessa Yhdysvaltoihin perheen silloin 12- ja 14-vuotiaat pojat olivat käyneet ranskankielistä koulua. Sopeutuminen uuteen kieleen ja kulttuuriin ei käynyt kivuttomasti. ”Ulkopuolisuuden tunne on toisaalta lähentänyt perhettämme entisestään”, Sini Harjunmaa sanoo. ”High Schoolin jälkeen molemmat pojat palasivat Suomeen. Yhdysvaltalainen sosiaalisuus on kyllä kivaa; on mukavaa että vieraat ihmiset rupattelevat toisilleen. Mutta kaikki on niin pinnallista”.
Sini Harjunmaa on perustanut Bostoniin Uuden Englannin Suomi-koulun, joka juuri täytti 20 vuotta. ”Perustin jo aikoinaan Laajalahteen ja Olariin päiväkodit ja toimin Espoon kaupungilla päiväkodin johtajana 12 vuotta”, hän sanoo.
Viime vuodet Sini on testannut verensokerimittaria. ”Laitetta on kokeiltu noin kolmella sadalla ihmisellä. Se on pitänyt kiireisenä.” Kun laitteen testaaminen etenee Suomessa, hän pääsee taas Espooseen. ”Oikea koti on täällä.”
Jaa tämä artikkeli: