Verkko vai paperi?

Verkko vai paperi?

Helsinkiläiset, espoolaiset ja vantaalaiset ovat ketterää väkeä. He asuvat kolmen kaupungin ja seurakuntayhtymän sekä kahden hiippakunnan alueella, mutta liikkuvat vilkkaasti yli rajojen sekä työn ja opintojen että harrastusten tähden. Elämäntapaan täällä päin kuuluu myös tietynlainen henkinen notkeus. Se, mitä tapahtuu Helsingissä, kiinnostaa usein myös espoolaista tai vantaalaista ja päinvastoin.

Onko pääkaupunkiseudun seurakuntien mahdollista rakentaa tälle väelle lämmin-ääninen ja reipas verkkomedia, joka pohtii syvällisiä myös kevein kosketuksin? Sitä aiotaan yrittää.

Jo kauan ovat pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymät tehneet yhteistyötä niin virkamies- kuin luottamushenkilötasollakin. Omalla, vahvalla identiteetillä varustetut edustajat ovat havainneet, että yhteistyö tuo enemmän kuin vie.

Kolmen eteläisen yhtymän paperisten seurakuntalehtien toimitukset ovat nekin jo hyvän aikaa vetäneet yhtä köyttä. Uskoon, etiikkaan ja elämän voimavaroihin liittyvät kysymykset askarruttavat paitsi meillä myös muualla. Perimmäisiin asioihin liittyvää sanoitusta ja kuvamaailmaa on ollut hyvä etsiä laajemmalla porukalla. Joka lehdessä on tietysti ollut ja tulee varmasti olemaankin juttuja myös kunkin omista aiheista, tapahtumista ja henkilöistä.

Voimavarojen keskittäminen etenee uudelle tasolle, kun seurakuntayhtymät nyt ovat tehneet päätöksen yhteisen verkkomedian perustamisesta. Verkkomaailma on globaali, joten yhteistä mediaa voidaan tehdä niin Espoosta ja Vantaalta kuin Helsingistäkin käsin. Palvelun sydämessä työskentelee suunnitelmien mukaan yhdessä istuva ja toisiaan innostava ydinjoukko.

Kansalaisten mediankäyttö on nopeasti muuttunut, ja mobiililaitteista on tullut keskeinen osa viestintää. Tässä on yksi tärkeä syy seurakuntien mediayhteistyön kehittämiseen. Kirkon on syytä olla kuulolla ja tavattavissa siellä, missä väki liikkuu.

Uutta rakennettaessa joudutaan usein luopumaan jostain. Nyt vaaleilla valittavat seurakuntapäättäjät antavatkin raamit sille, mikä on verkon ja paperin suhde tulevaisuudessa. Niukkenevat resurssit on syytä kohdentaa mietitysti. Parhaassa tapauksessa osista kehittyy itseään suurempi kokonaisuus.

Pälvi Ahoinpelto, toimituspäällikkö
palvi.ahoinpelto@kirkkojakaupunki.fi

Jaa tämä artikkeli: