Verkossa koko ajan
Somessa. Mia Kuutti (oik), 17, käyttää kännykkää pääasiassa Facebook-keskusteluihin, koska se on kätevämpää kuin tekstiviestittely. Niina Taylorilla, 17, ei ole kännykässä nettiä, mutta sosiaalisen median palveluista hän käyttää eniten Facebookia, Youtubea ja Tumblr-palvelua. Tyttöjen ystävien enemmistö on Facebookissa, tosin osa epäaktiivisesti.

Somessa. Mia Kuutti (oik), 17, käyttää kännykkää pääasiassa Facebook-keskusteluihin, koska se on kätevämpää kuin tekstiviestittely. Niina Taylorilla, 17, ei ole kännykässä nettiä, mutta sosiaalisen median palveluista hän käyttää eniten Facebookia, Youtubea ja Tumblr-palvelua. Tyttöjen ystävien enemmistö on Facebookissa, tosin osa epäaktiivisesti.

Verkossa koko ajan

Suurelle osalle nuorista sosiaalinen media on lähtemätön osa arkea. Nuorten suosimissa foorumeissa on suuria eroja.

Teksti Antti Möller
Kuva Sirpa Päivinen

Harvalle tulee yllätyksenä lasten ja nuorten yhä lisääntyvä internetin ja sosiaalisen median käyttö. Verkon painoarvo on kasvanut kaikenikäisten elämässä, sillä viime aikoina myös ikäihmiset ovat rynnistäneet esimerkiksi Facebookiin.

Merkittävin ero nuorten ja aikuisten välillä lienee se, että monet vanhemmat vain käyvät verkossa kun taas nuoret ovat siellä jatkuvasti. Tämä ilmenee myös Tampereen yliopiston tuoreesta Mobiilimuksut-tutkimuksesta, jonka mukaan nuoret pitävät ”virtuaalista” ja ”oikeaa” maailmaa saumattomina osina samaa todellisuutta.

Juuri nettiyhteyksien yleistyminen nuorten kännyköissä antaa mahdollisuuden olla yhteydessä muihin aina, kun on luppoaikaa.

– Me kaikki elämme median värittämässä yhteiskunnassa. Niin myös lapset ja nuoret, joille nämä laitteet ja palvelut ovat luonnollinen osa arkea, kertoo Nuorisotutkimusverkoston erikoistutkija Annikka Suoninen.

Vaikka 70 prosentilla jo 10–12-vuotiaista varhaisnuorista on puhelimessa nettiyhteys, eivät kaikki nuoret viihdy sosiaalisessa mediassa.

– Irtiotto somesta voi olla tietoinen tapa erottautua porukasta. Toisille taas ei ole samassa määrin tarvetta sosiaaliselle yhteydenpidolle. Valitettavasti myös nettikiusaaminen voi olla syy pysytellä poissa verkkoyhteisöistä, Suoninen analysoi.

Nuorten liikkeitä sosiaalisessa mediassa ei ole helppo ennustaa. Esimerkiksi viime vuosien suosikkiyhteisön IRC-gallerian käyttäjämäärät ovat romahtaneet. Samoin on käynyt My-Spacelle. Suomalaisten nuorten eniten käyttämiä palveluita ovat Facebook, Youtube, WhatsApp, Instagram, Pinterest sekä Ask.fm.

Nettipoliisille nämä muutokset ja areenoiden pirstaleisuus aiheuttavat päänvaivaa.

– Ei me aina pysytä nuorten liikkeiden perässä. Toimintamme esimerkiksi nuorten suosimassa kuvapalvelu Instagramissa hakee vielä muotoaan, kertoo ylikonstaapeli Marko Forss nettipoliisista.

Nettipoliisi perustettiin vuonna 2008 valvomaan sosiaalisen median käyttöä. Yhteydenottojen selvä enemmistö koskee aikuisten areenoita, joilla on eniten käyttäjiä, kuten Facebook ja Suomi24. Yksinomaan nuorille suunnatut foorumit ovat yleisesti ottaen hyvin moderoituja.

– Suurin osa poliisityöstä tehdään piilossa julkisuudelta, ja nettipoliisille yksityisviestien käyttö on keskeistä. Tästä syystä esimerkiksi Latviaan rekisteröity Ask.fm, jossa lähetetään julkisia kysymyksiä nimettömänä toisille käyttäjille, antaa meille hyvin rajatut mahdollisuudet toimia.

Annikka Suonisen mukaan yhä lisääntyvä kaupallisuus sosiaalisessa mediassa ärsyttää monia nuoria.

– Siksi osa nuorista on jättämässä Facebookin. Esimerkiksi arvontaan osallistuminen saattaa johtaa mainosvyöryyn omien ystävien uutisvirtaan.

Sosiaalisen median yleistyminen ei suoraan tarkoita, että siellä osattaisiin käyttäytyä siivosti. Nettipoliisi Marko Forssin mukaan nuoret eivät ainakaan käyttäydy huonommin kuin aikuiset. Annikka Suoninen on samaa mieltä siitä, että suurelle yleisölle suunnatut foorumit ovat pahimpia.

– Ymmärtääkseni nuorilla on tiukempi netiketti eli verkon käyttäytymissäännöstö kuin aikuisilla. Netissä roihuava vihapuhe ja vastaava on suurimmaksi osaksi aikuisten puuhaa. Tämä julkinen törky antaa todella huonoa esimerkkiä nuorille, Suoninen toteaa.

Siksi onkin tärkeää, että vanhemmat ovat kiinnostuneita lastensa toiminnasta verkossa. Tutkija Suoninen ei perusta lapsilukoista tai lasten liikkeiden kyttäysohjelmista, vaan uskoo valistuksen ja opetuksen voimaan.

– Lasten pitää osata itse miettiä, minne netissä suuntautuvat. Luottamuksellinen keskusteluyhteys vanhempiin on aivan keskeinen, jotta nuori uskaltaa kertoa myös epämiellyttävistä kokemuksista ilman, että siitä rangaistaan.

Jaa tämä artikkeli: