Koti Kalliossa. Työsuhdeasunto antaa erityisnuorisotyönohjaaja Henna-Mari Kettusaarelle mahdollisuuden asua Toisella linjalla sijaitsevan työpaikan lähellä. – Tavallaan se on kompensoinut matalaa palkkaa, hän sanoo.
Veromuutos nostaa vuokria
Työsuhdeasunnoissa asuvien seurakunnan työntekijöiden vuokrat nousevat merkittävästi.
Teksti Anu Heikkinen
Kuva Esko Jämsä
Helsingin seurakuntayhtymän työsuhdeasunnoissa asuvat työntekijät saivat joulun alla tiedon veromuutoksesta, joka nostaa asuntojen vuokria enimmillään jopa 20 prosentilla.
Verohallinnon marraskuun lopussa tekemän päätöksen mukaan työsuhdeasuntojen luontoisetuarvot muuttuivat vuodenvaihteessa. Luontoisetuarvo perustuu aiempaa tarkemmin asunnon sijaintiin.
Seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Kai Heinonen pitää muutosta valitettavana.
– Vuokrankorotus iskee ikävällä tavalla varsinkin pienipalkkaisiin seurakuntien työntekijöihin. Työsuhdeasunnoilla on heille suuri merkitys. On ollut oleellista, että esimerkiksi papit ja diakonit asuvat seurakuntiensa alueella, hän sanoo.
Seurakuntayhtymä selvittää parhaillaan, voisiko muutosta kohtuullistaa.
– Olemme olleet yhteydessä valtiovarainministeriöön ja eduskunnan puhemieheen, jotta he vaikuttaisivat siihen, että muutosta voisi porrastaa. Yhtäkkisenä korotuksena tämä on liian suuri ihmisten kestettäväksi.
Seurakuntayhtymä omistaa 755 asuntoa, joista noin 300 on työsuhdeasuntoina. Asuntoja on eri puolilla kaupunkia. Koot vaihtelevat pienistä yksiöistä yli sataan neliömetriin.
Työsuhdeasuntoja voivat hakea kaikki vakituisessa työsuhteessa olevat seurakuntayhtymän ja seurakuntien työntekijät. Vuokra määräytyy asunnon vuokran luontoisedun verotusarvon rahamäärän mukaan ja vähennetään työsuhdevuokralaisen nettopalkan rahamäärästä.
Erityisnuorisotyönohjaaja Henna-Mari Kettusaaren työsuhdeasunto sijaitsee Suonionkadulla Kalliossa. Hän on asunut talossa useissa asunnoissa vuodesta 1997 lähtien. Nykyisen 66 neliön kaksion vuokra nousee 20 prosentilla.
– Uutinen oli ihan järjetön. Nuorisotyönohjaajan palkallani en enää pysty asumaan tässä, ellen etsi sivutoimista työtä. Toinen vaihtoehto on etsiä pienempi asunto tai muuttaa kauemmas, Kettusaari sanoo.
Verohallinto perustelee muutosta tuloverolailla, jonka mukaan luontoisedut on arvostettava verotuksessa niiden käypään arvoon. Työsuhdeasunnoissa se tarkoittaa vuokraa, joka maksettaisiin vapailla markkinoilla.
Verohallinto tarkistaa luontoisetujen laskentaperusteet vuosittain Tilastokeskuksen vuokratasoaineiston pohjalta. Verotusarvot ovat noin 93 prosenttia vuoden 2014 tilastovuokrista.
– Asunnon sijaintiin perustuvalla laskentatavalla pyritään siihen, että verotusarvo vastaisi paremmin asunnon käypää arvoa. Esimerkiksi Helsingissä vuokratasot ovat selvästi erilaiset eri puolilla kaupunkia, sanoo verohallinnon johtava lakimies Matti Merisalo.
Verohallinnossa on Merisalon mukaan tiedostettu se, että työsuhdeasunnoissa asuu myös matalapalkkaisia henkilöitä.
– Lähdemme siitä, mitä laki edellyttää. Perusteena on asunnon käypä arvo asukkaasta riippumatta.
Veromuutos vaikuttaa myös seurakuntayhtymän asunnoissa asuviin eläkkeellä oleviin työntekijöihin. Heidän asuntojensa vuokrat ovat olleet korkeampia kuin työsuhdeasuntojen vuokrat, mutta sidoksissa työsuhdeasuntojen vuokran kehitykseen.
Eläkkeellä oleva Kallion seurakunnan kappalainen Seppo Mäkelä halusi vaimonsa kanssa jäädä eläkepäiviksi työsuhdeasuntoonsa Suonionkadulle.
– Emme missään tapauksessa voi jäädä tähän, jos vuokrat nousevat veromuutoksen mukaan. Haemme yhtymältä pienempää asuntoa tai etsimme halvemman vapailta markkinoilta, hän sanoo.
Seurakuntayhtymä suunnittelee muutoksia eläkeläisten vuokrasopimuksiin siten, että niiden vuokrien nousu ei olisi enää sidoksissa työsuhdeasuntojen luontoisedun verotusarvon kehitykseen siten kuin tähän asti.
– Todennäköisesti muutamme eläkeläisten sopimuksia siten, että jatkossa vuokra sidotaan markkina-arvoon, kuten ulkopuolisilla vuokralaisilla, kiinteistöjohtaja Kai Heinonen kertoo.
Jaa tämä artikkeli: