Meibekiläisen koulun lapsilta vedenhaku ei vie lukuaikaa, sillä koululla on oma vesihana.
Vesi virtaa elämää
Kummilapsitoiminnassa apu kertautuu koko yhteisön parhaaksi. Suomalaiskummien avulla Keniaan on rakennettu 130 kilometriä vesijohtoverkostoa.
Meibekiläisen peruskoulun pihalla raikaa. Vihreisiin koulupukuihin pukeutuneet lapset ja nuoret ovat muodostaneet kujan, joka etenee rytmikkään laulun tahtiin. ”Welcome, we are so happy. We have been waiting for a long long time! Karibuni!”
”Tervetuloa, kaukaiset vieraat”, he tervehtivät.
Kujan keskellä kulkevat myös espoolaiset Maria ja Ismo Grönberg, käsi kädessä kummipoikansa Silaksen, 15, ja hänen isosiskonsa kanssa. Itku ei ole kaukana, ja samalla tekisi mieli vain nauraa. Silastakin jännittää niin, että olkapäät ovat korvissa.
Seitsemän vuoden kummius, kaikki lähetetyt ja vastaanotetut kirjeet huipentuvat tapaamiseen Kenian maaseudulla.
”Tunnistin Silaksen heti kummilasten rivistöstä. Halasimme toisimme. Mitä pidemmälle tapaamisemme eteni, sitä vähemmän välitti edes siitä, ettei kovin syvällisiin keskusteluihin päästy kieliongelmien vuoksi. Yhteys löytyi muutenkin, yhdessäolo riitti”, Maria Grönberg kertaa helmikuista matkaa.
Grönbergit olivat mukana Suomen World Visionin opintomatkalla yhdessä 21 muun suomalaiskummin kanssa. He olivat tulleet tapaamaan kummilapsiaan ja tutustumaan siihen muutokseen, jota heidän rahoillaan on saatu aikaan Nairobin slummissa ja Länsi-Kenian maaseudulla Meibekissä ja Mogotiossa.
”Matkasta on jo yli kuukausi, mutta se pyörii edelleen mielessä. Tapaaminen ja koko matka on varmasti tärkeä loppuelämän muisto. Tuli tunne, että Silas on etäinen osa perheyhteisöämme senkin jälkeen, kun kummius päättyy hänen tullessaan täysi-ikäiseksi”, Ismo Grönberg sanoo.
Suomen World Vision aloitti työn Meibekissä vuonna 2004. Kymmenen vuoden aikana suomalaiskummien rahoilla on muun muassa kunnostettu kouluja ja rakennettu terveysasemalle synnytysosasto. On perustettu lastenparlamentteja, joissa lapsia on opetettu tunnistamaan omat oikeutensa ja ottamaan vastuuta elämästään. Odottavat äidit ovat saaneet opastusta monipuolisen ruoan merkityksestä raskausaikana.
Kaikki alkoi kuitenkin vedestä. Meibekissä, lähellä päiväntasaajaa, sadekaudella kerättävä vesi ei riitä kuivan kauden yli. Vettä haetaankin joista, joissa myös karja käy juomassa. Vain harvalla on mahdollisuus keittää jokivettä niin kauan, että se puhdistuisi. Vedenhaku on ollut perinteisesti naisten ja lasten harteilla.
”World Visionin hankkeissa on hienoa se, että ne toteutetaan yhdessä yhteisön kanssa. Kun yhteistyö päättyy, paikallinen yhteisö on omavarainen. Esimerkiksi yhteisellä ponnistelulla on rakennettu Meibekiin 130 kilometrin vesijohtoverkosto. Nyt vesiosuuskunta huolehtii itse sen kunnossapidosta. Puhdasta vettä on jo 35 000 ihmisen ulottuvilla”, Ismo Grönberg sanoo.
Puhtaan veden merkitys on valtava. Veden välityksellä tarttuvat suolistotaudit ovat vähentyneet ja lapset ehtivät kouluun, kun heidän ei tarvitse kantaa vettä.
”Kuukausittaiset kummimaksumme eivät mene suoraan Silakselle, vaan koko yhteisölle. Vesihankkeen ansiosta myös Silaksen perheen kodin lähelle tuli vesipiste puolisentoista vuotta sitten. Enää vettä ei tarvitse hakea joesta kilometrien päästä. Niinpä lehmä ja vuohet lypsävät paremmin ja kanat munivat. Tänä vuonna sato oli kuulemma ollut niin hyvä, että maissia, perunaa ja juureksia riitti vähän myös myytäväksi. Tämä on hieno uutinen, sillä heidän toimeentulonsa on ollut hyvin niukkaa.”
Grönbergien kummius sai alkunsa siitä, kun Marian isä täytti 75 vuotta. Hän toivoi, että turhien lahjojen sijaan rahaa laitettaisiin hyväntekeväisyyteen. Nyt jo edesmennyt isä kyseli aina innolla Kenian kuulumisia.
Silaksen lisäksi Grönbergit ottivat viime vuoden lopulla 8-vuotiaan kummitytön Perusta. Lapsettoman pariskunnan mielestä kummius on hyvä keino tukea apua tarvitsevia.
”Veljenpoikani, 11-vuotias Oskari, oli nähnyt televisiosta juttua kehitysmaiden lapsista. Hän sanoi, että hänkin haluaa auttaa. Olemmekin suunnitelleet Oskarin kanssa, että ottaisimme vielä kolmannen kummilapsen. Me Ismon kanssa hoitaisimme kummimaksut ja Oskari yhteydenpidon kirjeitse”, Maria Grönberg sanoo.
Kenia on jäänyt Grönbergien sydämeen. Vierailu Nairobin slummissa hiv-positiivisten nuorten ryhmässä, Tuinukessa kosketti. Suomeen tultuaan Maria Grönberg on jakanut naapurustossaan toimintakeskuksen esitteitä.
Rosemary Awuor auttaa nyt muita yksinhuoltajaäitejä. Hän on saanut ompelijakoulutuksen World Visionin avulla. Sadat nuoret tytöt ovat saaneet tietoa hivistä ja kymmenet oppineet ompelemaan ja tekemään koruja.
Naisilla on tavoitteena laajentaa toimintaansa ja rakentaa oma toimitila turvalliselle paikalle. Paikkaan tulisi työtiloja ja pieni myymälä, jossa he voisivat myydä valmistamiaan tuotteita. Ensikotityyppisessä tilassa synnyttäneet äidit ja lapset saisivat hätämajoituksen ja äidit oppisivat ammatin.
Puolet talorahoista on jo kasassa.
”Naisten talon merkitys on valtava hiv-positiivisten äitien ja heidän lastensa elämälle. Sen ansiosta he voivat suhtautua tulevaisuuteen toiveikkaammin. Tavoitteena on, että taloa päästäisiin rakentamaan vielä tämän vuoden puolella. Hankkeesta puuttuu vielä 20 000 euroa. Me Kenian kummit koetamme innostaa muitakin tulemaan mukaan talkoisiin”, Maria Grönberg sanoo.
Jaa tämä artikkeli: