Viime vuosina koulunkäyntiä ovat Irja Ansalehto-Salmen mukaan muuttaneet eniten tietotekniikan lisääntyminen sekä yleinen elämänrytmin kiihtyminen ja vanhempien kiireet.
Vieläkö koulussa kasvatetaan?
Irja Ansalehto-Salmen mielestä kouluissa opetus- ja kasvatustyö kulkevat limittäin ja lomittain.
Tupakantumppeja alkaa kasaantua koulun naapurissa sijaitsevalle pihalle. Muutamat yläkoululaiset ovat ottaneet tavakseen liueta pois välituntivalvojan näköpiiristä.
Voivatko nykykoululaiset tehdä mitä haluavat? Eikö heillä ole enää mitään rajoja? saattaa kysellä kiukustunut naapuri.
Peltolan koulun rehtori Irja Ansalehto-Salmi torjuu väitteet sääntöjen ja kasvatuksen puuttumisesta.
— Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustyötä ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä.
— Lain mukaan peruskoulun tehtävä on tukea kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Nämä tehtävät mainitaan ennen muiden elämässä tarpeellisten tietojen ja taitojen opettamista.
Rehtorin mukaan määrittely ei ole vain lain kirjain, vaan tehtäviä pyritään tietoisesti toteuttamaan koulun arjessa.
— Opetus- ja kasvatustyö kulkevat koko ajan limittäin ja lomittain. Oppiaineiden sisällöissäkin on kasvattavaa ainesta, ajatellaanpa nyt vaikka yhteiskuntaoppia tai biologiaa.
Biologiassa opitaan paljon tietoja, mutta myös vastuuta: ympäristöasioihin liittyen mietitään kestävää kehitystä ja ekologisen näkökulman huomioon ottamista omassa toiminnassa.
— Kukin opettaja hoitaa kasvatustyötä omalla persoonallisella tavallaan. Tavoitteena on kohdella jokaista kouluyhteisön jäsentä kunnioittavasti ja asiallisesti ainutkertaisena yksilönä — unohtamatta, että jokaisen oppilaan päätyö on opiskelu.
Yhteiselämälle on säännöt
Koulun yhteiselämälle on järjestyssäännöt. Ne hyväksyy johtokunta. Niinpä myös koululaisten vanhempien edustajat pääsevät sanomaan niistä sanansa.
— Järjestyssäännöt koskevat koulualuetta ja koulun tilaisuuksia, pidetäänpä ne sitten Hiekkaharjun urheilukentällä tai leirikoulussa Nuuksiossa. Järjestyssääntöjen tulkkeina toimivat koulun aikuiset, kertoo Irja Ansalehto-Salmi.
Säännöt pohjautuvat yleiseen lainsäädäntöön. Pääosa säännöistä on Peltolan koulun omia, mutta osa tulee kaupungilta. Mihinkään Vantaan kouluun ei saa tuoda esimerkiksi järjestyslain kieltämiä vaarallisia teräaseita ja muita aseita, töhrimiseen soveltuvia aineita ja välineitä eikä aseita erehdyttävästi muistuttavia esineitä.
Peltolan koululle ei myöskään saa tuoda energiajuomia, limsoja ja tölkkimehuja siksi, etteivät ne ole hammasterveyden kannalta suositeltavia. Niiden mukana pito on aikaisempina vuosina myös lisännyt epäsiisteyttä ja häiriöitä.
Lokakuussa voimaan tulleen tupakkalain mukaisesti alaikäiset eivät saa tupakoida.
— Sen takia valvontaa on tehostettu koulualueella. Niinpä tupakoitsijat pakenevat kauemmaksi, vaikkei koulualueelta saakaan poistua ilman lupaa, rehtori toteaa kaksinkertaisen sääntörikkomuksen.
Koulu irtisanoutuu vastuusta silloin, kun oppilas on poistunut luvatta koulualueelta. Toisaalta Tikkurilan urheilupuistossa sijaitsevassa koulussa halutaan kiinnittää huomiota lähiympäristön ja naapureiden kunnioittamiseen.
— Koulu ei voi valvoa kaikkea. Pidämme huolen siitä, että oppilaat tuntevat järjestyssäännöt. Kukin kouluyhteisön jäsen on vastuussa sääntöjen noudattamisesta. Silloin kun rikkomuksia paljastuu, niihin tartutaan.
Rikkomuksilla on seuraamuksia
Sillä, että laiminlyö koulutehtäviään tai koulunkäyntiään tai muuten rikkoo koulun sääntöjä, on erilaisia seuraamuksia.
— Aloitamme lempeästi, keskustelemalla ja puhuttelemalla. Jos rikkomukset ovat sellaisia, ettei niitä voi ohittaa pelkästään puhumalla, voidaan antaa jälki-istuntoa tai kirjallinen varoitus tai oppilas voidaan erottaa määräajaksi, listaa Irja Ansalehto-Salmi.
Silloin kun oppilas vaarantaa toisen oppilaan tai henkilökunnan jäsenen turvallisuuden, rehtori tekee nopeasti ratkaisun evätä oppilaalta opetuksen loppupäiväksi.
— Monissa käytännön ongelmatilanteissa saamme tukea Vantaan koulujen yhteiseltä turvallisuusasiantuntijalta Timo Varpulalta. Poliisitaustaisena hän on tarvittaessa hyvä linkki sinne suuntaan.
Koulu antaa virka-apuna poliisille henkilötietoja ja muita poliisin pyytämiä tietoja. Sellaiset tilanteet, joihin hälytettäisiin poliisi, ovat suhteellisen harvinaisia Vantaan kouluissa. Sen sijaan suunnitelmallisempaa yhteistyötä poliisin kanssa on. Peltolan koululla on omapoliisi, joka pitää esimerkiksi laillisuusluentoja.
Koulun verkostoihin kuuluu monia erityisalojen asiantuntijoita. Tarvittaessa pelastuslaitokselta tulee ammattilainen keskustelemaan tulen vaaroista oppilaiden kanssa. Äidinkieleen liittyvä yhteistyö kirjaston kanssa antaa eväitä pitkälle elämään. Tarvittaessa järjestyy virkamiesyhteistyötä kaupungin sosiaali- ja terveyspuolen kanssa. Myös itse kouluyhteisö on moniammatillinen.
— Moni opettaja on aika herkkä aistimaan oppilaan huolia. Neuvoja ja apua voi antaa oma kouluterveydenhoitaja. Koululääkäri käy tekemässä terveystarkastukset. Koulukuraattori ja -psykologi ovat yhteisiä Viertolan koulun kanssa.
Oppilaat kasvattavat toisiaan
Vaikka moni asia nykykoulussa on uutta, on siellä myös omilta kouluajoilta vanhemmille ja isovanhemmille jotain tuttua.
— Yritämme järjestää niin, että luokalla on sama luokanvalvoja koko kolmen vuoden ajan. Luokanvalvoja on oppilaan ensisijainen tukihenkihenkilö ja koulun yhteyshenkilö koteihin päin.
Omalla tavallaan järjestyssääntöjen noudattamista auttaa, että muun muassa kotitalouden, teknisen työn sekä fysiikan ja kemian kokeelliseen opetukseen ryhmäkooksi järjestetään 16–18 oppilasta. Perusopetusryhmissä on 17–24 oppilasta.
Peltolan koulussa on 608 oppilasta ja päätoimisia opettajia on 46. Kello 11 välitunnin aikoihin jokseenkin kaikki ovat talossa ja liikkuvat samoihin aikoihin aulassa.
Oppilaita kulkee kerroksesta toiseen ja lokerikoiden väleissä. Ääntä kuuluu, muttei melua. Kouluelämä näyttää soljuvan hillitysti ja hallitusti.
— Koulun sosiaalisesta kasvatuksesta merkittävän osan hoitavat oppilaat kasvattamalla toisiaan. Mutta jos ulkonäkö-, pukeutumis- ja muut yhdenmukaistamispaineet kasvavat niin, että keskinäisestä kasvattamisesta uhkaa tulla kiusaamista, tarvitaan taas koulun aikuisia muistuttamaan suvaitsevaisuudesta sekä kaikkien tasa- ja ihmisarvosta.
Jaa tämä artikkeli: